"En huomannut sitä, että minä outo lintu oon!" : feministinen tutkimus sukupuoleen sosiaalistumisesta ja sen merkityksestä naisten matemaattisissa elämänkuluissa
Holappa, Sanna (2009)
There are no files associated with this item.
Holappa, Sanna
Lapin yliopisto
2009
openAccess
Tiivistelmä
Työn tarkoituksena oli tutkia naisten kokemuksia sukupuoleen sosiaalistumisen merkityksestä heidän matemaattisissa elämänkuluissaan. Työn tarkoituksena oli selvittää, mitä matemaattisen alan valinneiden taustalta löytyy, sillä he ovat valinneet perinteisesti miehisen alan. Työ liittyy yhteiskunnassamme käytävään tärkeän keskusteluun ammattialojen sukupuolittuneisuudesta ja sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Työssäni tarkastelin teema-analyysin avulla aineistoa, joka oli kerätty viiden teemahaastattelun avulla. Teemahaastattelussa käytiin läpi haastateltavan matemaattista elämänkulkua ennalta valitsemieni teemojen eli matemaattisten elämänpolkujen, koti-, koulu-, opiskelu- ja työtausta, näkökulmasta.
Feministinen näkökulmani lukea teema-analyysin avulla tutkimukseen osallistuneiden naisten matemaattisia elämänkulkukuvauksia merkitsi naisten elämänpolkujen, kokemusten ja itsetietoisuuden esille nostamista. Analyysi tapahtui kommentoimalla ja tulkitsemalla naisten kokemuksia. Analyysissä teoria ja empiria lomittuivat tekstissä siten, että niiden vuorovaikutus olisi näkyvissä. Lukija-asemaani liittyi sekä tietoinen asennoituminen että jaettu kokemus. Lukijana minä tulkitsin ja merkityksellistin tutkimukseen osallistuneiden naisten kokemuksia. Teemojen kautta toin esille haastateltavien kertomuksista löytyviä eroja ja yhtäläisyyksiä, joita he liittävät matemaattisiin elämänpolkuihinsa.
Työssäni ilmeni, että perheen merkitys kannustajana ja tytön itsetunnon rakentajana on merkittävä. Hyvä itsetunto auttaa muodostamaan positiivisen minäkuvan matemaattisten aineiden oppijana. Tytöt kohtaavat sukupuolirooliodotuksia ja stereotyyppisiä tyttöihin kohdistettuja odotuksia perheessä, mutta ne eivät näytä estäneen matematiikan opiskelua juuri hyvän itsetunnon tai uhman vuoksi. Näyttämisen ja pärjäämisen halu on ollut sisäinen motivaatiotekijä. Kaikki haastateltavat ovat perinteiseen tyttöjen tapaan menestyneet hyvin koulussa ja he ovat siten huomaamattaan vastanneet perinteisiin sukupuolirooliodotuksiin.
Koulun tyttöjä sosiaalistava vaikutus näyttää olevan tämänkin työn mukaan suuri. Vaikka opettajat pyrkivät olemaan sukupuolineutraaleja, he usein tiedostamattaan vahvistavat sukupuolijakoa koulussa ja yhteiskunnassa. Haastatteluissa tuli esiin erilaisia tapoja, joilla sukupuolia on eroteltu. Tällöin tytön mahdollinen lahjakkuus matematiikassa jää myös huomiotta. Opettajilla on vaikutusta tyttöjen asenteisiin matematiikkaa kohtaan. Heillä on myös vaikutusta tyttöjen valintoihin suhteessa matemaattisiin aineisiin lukiossa ja sen jälkeen. Opetusta tulisi muuttaa sukupuolet huomioiviksi ja sitä kautta kannustaa tyttöjä matemaattisille aloille.
Työssäni tuli ilmi, että on outoa, jos nainen valitsee matemaattisen alan. Tytöltä ja nuorelta naiselta vaaditaan hyvää itsetuntoa ja lujaa luottamusta omiin matemaattisiin kykyihin, jotta hän pystyy voittamaan omat ja yhteiskunnassa vallitsevat ennakkoluulot ja lähtemään matemaattiselle alalle. Mikäli ympäristö ei tue valintaa, voi olla helpompi suuntautua perinteisille naisten aloille. Tutkielmassani tuli ilmi, miten positiivisia tuloksia on saatu, kun on pyritty muuttamaan matematiikan opiskelua yliopistolla naiset paremmin huomioivaksi. Henkilökohtainen ohjaus ja tutustuminen opiskelijoihin on eräs tapa saada naiset sitoutumaan matematiikan opiskeluun.
Tässä työssä tuli esiin myös se, että tieteen saralla naisia ei ole esimerkkinä ja kannustimena muille naisille. Tuli ilmi, että tiedeyhteisöön sosiaalistuminen ei ole helppoa, sillä matemaattisten alojen laitokset ovat edelleen miesten maailma. Olipa työ tieteen parissa tai muualla, naiset kokevat syrjintää sukupuolensa vuoksi monin eri tavoin.
Kaiken kaikkiaan tutkielmassani tuli esiin se, että naiset joutuvat edelleen taistelemaan asenteita vastaan koulussa, kotona, opinnoissaan ja työelämässä. Matematiikka ja matemaattiset alat tarvitsevat osaavia naisia ja naiset tarvitsevat ympäristön kannustusta valitakseen matemaattisen alan.
Feministinen näkökulmani lukea teema-analyysin avulla tutkimukseen osallistuneiden naisten matemaattisia elämänkulkukuvauksia merkitsi naisten elämänpolkujen, kokemusten ja itsetietoisuuden esille nostamista. Analyysi tapahtui kommentoimalla ja tulkitsemalla naisten kokemuksia. Analyysissä teoria ja empiria lomittuivat tekstissä siten, että niiden vuorovaikutus olisi näkyvissä. Lukija-asemaani liittyi sekä tietoinen asennoituminen että jaettu kokemus. Lukijana minä tulkitsin ja merkityksellistin tutkimukseen osallistuneiden naisten kokemuksia. Teemojen kautta toin esille haastateltavien kertomuksista löytyviä eroja ja yhtäläisyyksiä, joita he liittävät matemaattisiin elämänpolkuihinsa.
Työssäni ilmeni, että perheen merkitys kannustajana ja tytön itsetunnon rakentajana on merkittävä. Hyvä itsetunto auttaa muodostamaan positiivisen minäkuvan matemaattisten aineiden oppijana. Tytöt kohtaavat sukupuolirooliodotuksia ja stereotyyppisiä tyttöihin kohdistettuja odotuksia perheessä, mutta ne eivät näytä estäneen matematiikan opiskelua juuri hyvän itsetunnon tai uhman vuoksi. Näyttämisen ja pärjäämisen halu on ollut sisäinen motivaatiotekijä. Kaikki haastateltavat ovat perinteiseen tyttöjen tapaan menestyneet hyvin koulussa ja he ovat siten huomaamattaan vastanneet perinteisiin sukupuolirooliodotuksiin.
Koulun tyttöjä sosiaalistava vaikutus näyttää olevan tämänkin työn mukaan suuri. Vaikka opettajat pyrkivät olemaan sukupuolineutraaleja, he usein tiedostamattaan vahvistavat sukupuolijakoa koulussa ja yhteiskunnassa. Haastatteluissa tuli esiin erilaisia tapoja, joilla sukupuolia on eroteltu. Tällöin tytön mahdollinen lahjakkuus matematiikassa jää myös huomiotta. Opettajilla on vaikutusta tyttöjen asenteisiin matematiikkaa kohtaan. Heillä on myös vaikutusta tyttöjen valintoihin suhteessa matemaattisiin aineisiin lukiossa ja sen jälkeen. Opetusta tulisi muuttaa sukupuolet huomioiviksi ja sitä kautta kannustaa tyttöjä matemaattisille aloille.
Työssäni tuli ilmi, että on outoa, jos nainen valitsee matemaattisen alan. Tytöltä ja nuorelta naiselta vaaditaan hyvää itsetuntoa ja lujaa luottamusta omiin matemaattisiin kykyihin, jotta hän pystyy voittamaan omat ja yhteiskunnassa vallitsevat ennakkoluulot ja lähtemään matemaattiselle alalle. Mikäli ympäristö ei tue valintaa, voi olla helpompi suuntautua perinteisille naisten aloille. Tutkielmassani tuli ilmi, miten positiivisia tuloksia on saatu, kun on pyritty muuttamaan matematiikan opiskelua yliopistolla naiset paremmin huomioivaksi. Henkilökohtainen ohjaus ja tutustuminen opiskelijoihin on eräs tapa saada naiset sitoutumaan matematiikan opiskeluun.
Tässä työssä tuli esiin myös se, että tieteen saralla naisia ei ole esimerkkinä ja kannustimena muille naisille. Tuli ilmi, että tiedeyhteisöön sosiaalistuminen ei ole helppoa, sillä matemaattisten alojen laitokset ovat edelleen miesten maailma. Olipa työ tieteen parissa tai muualla, naiset kokevat syrjintää sukupuolensa vuoksi monin eri tavoin.
Kaiken kaikkiaan tutkielmassani tuli esiin se, että naiset joutuvat edelleen taistelemaan asenteita vastaan koulussa, kotona, opinnoissaan ja työelämässä. Matematiikka ja matemaattiset alat tarvitsevat osaavia naisia ja naiset tarvitsevat ympäristön kannustusta valitakseen matemaattisen alan.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4449]