Montessoripedagogiikka äidinkielen alkuopetuksessa : oppimateriaalin kehittämistutkimus

Abstract

Tässä työssäni olen tutkinut montessoripedagogiikan soveltuvuutta tavallisen alkuopetusluokan äidinkielen opetukseen. Pääpaino on sanaluokkien opettamisessa, joita ei alkuopetuksessa vielä muutoin opeteta. Montessorin mukaan lapsen kielellinen herkkyyskausi on voimakkaimmillaan ennen kouluikää ja sanaluokkia voidaan opettaa jo 5-vuotiaille, koska tuolloin oppiminen on helppoa ja vaivatonta. Alkuopetusikäisetkin ovat vielä spontaanisti kiinnostuneita sanoista, niiden merkityksistä sekä sanoilla leikkimisestä. Tarkoituksenani on kehittää äidinkielen oppimateriaalia niin, että montessoripedagogiikan hyvät puolet voitaisiin siirtää tavalliseen luokkahuoneopetukseen. Montessoritoiminta perustuu konstruktiiviseen oppimiskäsitykseen ja sisältää paljon toiminnallisuutta, sekä liikkumisen vapautta luokassa. Montessorimateriaalin käyttö mahdollistaa luonnollisen eriyttämisen ja näin ollen sekä lahjakkaat että enemmän tukea tarvitsevat oppilaat voivat edetä omassa tahdissaan ja kokea onnistumisen iloa flow- tilan myötä, josta montessoritoiminnassa käytetään nimitystä normalisaatio.

Tutkimus on tapaustutkimus ja koostuu kolmesta eri osasta: Montessoriluokan havainnoinnista, alkuopetusluokan opetuskokeilusta sekä sanaluokkatestin suorittamisesta ja kvantitatiivisesta arvioinnista. Opetuskokeiluun osallistuneilta oppilailta keräsin palautetta ”stimulated recall” -menetelmällä. Sekä montessoriluokanopettaja että luokanopettaja ovat arvioineet montessorimateriaalin käyttökelpoisuutta ja merkitystä oppimateriaalina. Tutkimus tuo esille, että sanaluokkia voidaan alkuopetuksessa opettaa, mutta niitä on vaikeaa opettaa montessoripedagogiikan mukaisesti, jos muu luokan toiminta on perinteistä ja sidoksissa aapisen kehyskertomukseen. Montessorimateriaali on irtomateriaalia ja oppilaat saavat liikkua luokassa muita häiritsemättä. Tavallisessa luokassa ei liikkumiseen oltu totuttu ja oppilaat istuivat paljon omilla paikoillaan. Tutkimustuloksissa nousevat esille myös oppimisen ilo ja toiminnallisen tekemisen mielekkyys, erityisesti pojat olivat rohkeita kokeilemaan uusia asioita ja tyttöjä saisi siihen kannustaa enemmän.

Montessoripainotteinen äidinkielenopetus edellyttää tietoa montessoripedagogiikasta ja oppimateriaalin valmistamista, joka voi olla työlästä. Montessoriluokanopettaja ei kuitenkaan vaihtaisi uutta opetustyyliä vanhaan, joka oli opettajallekin puuduttavaa työkirjan täyttämistä. Montessoriopettaja antaa oppilaalle aikaa edetä äidinkielen asioissa yksilöllisesti ja yhdessä sovitut viikon tavoitteet saavutetaan. Tämä johtaa oppilaan itseohjautuvuuteen ja eron huomaa itse vierailemalla montessoriluokassa. Muiden tutkimusten mukaan montessoritoiminta johtaa yleensä myös hyviin oppimistuloksiin ja itsetunnon vahvistumiseen. Tämän tutkimuksen tulokset antavat vinkkejä siitä, miten opetusta voidaan kehittää montessoripainotteiseksi ja mitä asioita on otettava huomioon, jotta se onnistuisi. Näin ollen opettajan toiminta alkaa aina oppilashavainnoinnista ja oman toiminnan kehittämistarpeista.