"Mitä kouluttamattomampia vanhemmat on, niin sitä..." : näkökulmia oppilaan sosiaaliseen taustaan kytkeytyvien pääomien ja peruskoulun sosiaalisen tasa-arvotehtävän välisestä suhteesta opettajien kertomusten perusteella

Abstract

Tutkielmassa selvitettiin oppilaan sosiaaliseen taustan ja peruskoulun sosiaalisen tasa-arvotehtävän välistä suhdetta opettajien kertomusten perusteella. Tutkielman viitekehyksessä oppilaan sosiaalinen tausta sisältää kulttuurista ja taloudellista pääomaa, joiden kautta oppilaat asettuvat koulussa ja kouluun liittyvässä toiminnassa eriarvoisiin asemiin. Toisaalta koululla on julkilausuttujen tavoitteiden valossa tehtävä tasata sosiaalisista taustoista johtuvaa eriarvoisuutta yhteiskunnassa. Tutkielmassa kysyttiin, miten oppilaan taloudellinen ja kulttuurinen pääoma näkyy koulussa, ja myös mikä on oppilaan perheen ja koulun valtasuhde kulttuuripääoman siirtäjinä. Opettajilta kysyttiin myös, miten koulupolitiikassa on otettu huomioon peruskoulun sosiaalinen tasa-arvotehtävä.

Aineisto kerättiin puhelimitse toteutettuna teemahaastatteluna. Haastattelupyyntöihin vastasi viisi opettajaa eri puolilta Suomea. Analyysi toteutettiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmällä. Tutkielman keskeisenä teoreettisena viitekehyksenä ja välineenä toimi Pierre Bourdieun teoria kentistä ja kenttiin liittyvistä valtasuhteista. Kenttäteorian avulla oppilaan sosiaaliseen taustaan kytkeytyvien pääomien ja peruskoulun sosiaalisen tasa-arvotehtävän välistä suhdetta analysoitiin kolmella eri kentällä.

Tulosten perusteella sekä taloudellinen – että kulttuurinen pääoma näkyvät opettajien mukaan monilla tavoilla koulussa. Taloudellinen pääoma näkyi esimerkiksi liikuntatunneilla ja koulun retkillä. Perheen kulttuuripääoma näkyy opettajien mukaan oppilaan olemuksessa ja oppilaan vanhempien koulutustausta kytkettiin opettajien kertomuksissa myönteisenä vaikuttimena oppilaan koulumenestykseen. Tutkielman löydökset osittavat, että koulun vastuu kasvatuksesta ja kulttuuripääoman siirtämisestä on lisääntynyt. Opettajien mielestä koululta odotetaan monesti sellaista kasvatuksellista vastuunkantoa, jota ei pystytä kuitenkaan resurssien puitteissa toteuttamaan. Tutkielmassa käy ilmi kuinka, vapaa kouluvalinta on luonut eräillä paikkakunnilla tilanteita, joissa tapahtuu oppilaiden välistä eriytymistä heidän sosiaalisen taustansa kautta. Samalla kun koulu on ottanut lisää valtaa kasvatuksesta ja kulttuuripääomien siirrosta, on siltä viety sekä tilastojen että opettajien kertomusten perusteella, edellytyksiä toteuttaa perustehtävässään oppilaiden tasa-arvoista kohtelua. Taloudellisten säästöjen ja joidenkin koulupoliittisten linjausten vaikutuksista kärsivät eniten ne oppilaat, joilla on vähiten sosiaalisen taustansa mukanaan tuomia pääomia.