Leikillisen pistetyöskentely-ympäristön soveltuvuus jakolaskun oppimiseen matemaattiselta osaamiseltaan erilaisille oppilaille : ”jekutusta, hauskuutta, mörrötystä ja mökötystä”
Hokkanen, Anu; Kinnunen, Anu (2009)
There are no files associated with this item.
Hokkanen, Anu
Kinnunen, Anu
Lapin yliopisto
2009
openAccess
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää leikillisen pistetyöskentely-ympäristön soveltuvuus jakolaskun oppimiseen matemaattiselta osaamiseltaan erilaisille oppilaille. Tutkimusongelmana on: Miten leikillinen pistetyöskentely-ympäristö soveltuu jakolaskun oppimiseen? Tutkimusongelmaa selvitimme seuraavien alaongelmien kautta: 1) Miten leikillistä pistetyöskentely-ympäristöä voidaan hyödyntää jakolaskua opeteltaessa? 2) Miten erilaiset oppijat hyötyvät ja kokevat leikillisessä pistetyöskentely-ympäristössä oppimisen? 3) Mitkä tekijät vaikuttavat oppilaiden kokemuksiin jakolaskun leikillisestä oppimisesta?
Aihetta lähestyttiin fenomenografian, tapaustutkimuksen sekä etnografian piirteiden näkökulmasta. Tutkimuksen aineisto kerättiin järjestämällä kolmannelle luokalle opetuskokeilu. Opetuskokeilun aikana aineistoa kerättiin haastattelemalla, videoimalla, valokuvaamalla ja testaamalla RMAT -laskutaidon testillä. Koko luokka (n=17) osallistui opetuskokeiluun sekä testeihin, mutta tarkemmin tutkittiin eritasoisten oppilaiden ryhmää (n=4), joka koostui matemaattiselta osaamiseltaan kahdesta heikosta ja kahdesta vahvasta oppijasta. Tutkimuksessa käytettiin stimulated recall -haastattelumenetelmää ja aineisto analysoitiin laadullisesti teemoitellen.
Tutkimustulokset osoittivat leikillisen pistetyöskentely-ympäristön soveltuvan jakolaskun oppimiseen ja osaamiseltaan keskitasoisten ja heikkojen hyötyvän leikillisestä oppimisesta matemaattiselta osaamiseltaan vahvoja enemmän. Oppilaiden kokemuksiin vaikuttivat eniten yhdessä toimimisen onnistuminen ja myös toiminnallisuus, tehtävien vaihtelevuus, tilan ja ympäristön erityisyys. Tutkimuksen aikana kehitimme leikillisen oppimisympäristön pistetyöskentelymallin, LOY-STEP:n, joka huomioi yhteistoiminnallisuuden sekä erilaiset oppijat. Leikillisessä pistetyöskentely-ympäristössä mahdollistuu kokonaisvaltainen kasvattaminen, jossa kehittyy niin aineen hallinta kuin yhdessä toimimisen taidot.
Tutkimus osoitti, että leikillistä pistetyöskentely-ympäristöä ja oppimista tulisi käyttää erilaisten oppilaiden opetuksessa. Opetuksessa tulisi säilyttää heterogeeniset ryhmät, jolloin yhdessä oppiminen on rikkaampaa. Opetuksessa tulisi kiinnittää huomiota myös sosiaaliseen kasvuun, sillä yhteistoiminnallisuuden onnistuminen vaikuttaa oppimisen mielekkyyteen ja oppilaiden kokemuksiin ja näiden kautta oppimiseen. LOY-STEP -mallin mukainen opetus tuottaa monipuolisuutta ja vaihtelevuutta oppimiseen, mikä edesauttaa erilaisten oppijoiden tavoitteiden mukaista oppimista.
Aihetta lähestyttiin fenomenografian, tapaustutkimuksen sekä etnografian piirteiden näkökulmasta. Tutkimuksen aineisto kerättiin järjestämällä kolmannelle luokalle opetuskokeilu. Opetuskokeilun aikana aineistoa kerättiin haastattelemalla, videoimalla, valokuvaamalla ja testaamalla RMAT -laskutaidon testillä. Koko luokka (n=17) osallistui opetuskokeiluun sekä testeihin, mutta tarkemmin tutkittiin eritasoisten oppilaiden ryhmää (n=4), joka koostui matemaattiselta osaamiseltaan kahdesta heikosta ja kahdesta vahvasta oppijasta. Tutkimuksessa käytettiin stimulated recall -haastattelumenetelmää ja aineisto analysoitiin laadullisesti teemoitellen.
Tutkimustulokset osoittivat leikillisen pistetyöskentely-ympäristön soveltuvan jakolaskun oppimiseen ja osaamiseltaan keskitasoisten ja heikkojen hyötyvän leikillisestä oppimisesta matemaattiselta osaamiseltaan vahvoja enemmän. Oppilaiden kokemuksiin vaikuttivat eniten yhdessä toimimisen onnistuminen ja myös toiminnallisuus, tehtävien vaihtelevuus, tilan ja ympäristön erityisyys. Tutkimuksen aikana kehitimme leikillisen oppimisympäristön pistetyöskentelymallin, LOY-STEP:n, joka huomioi yhteistoiminnallisuuden sekä erilaiset oppijat. Leikillisessä pistetyöskentely-ympäristössä mahdollistuu kokonaisvaltainen kasvattaminen, jossa kehittyy niin aineen hallinta kuin yhdessä toimimisen taidot.
Tutkimus osoitti, että leikillistä pistetyöskentely-ympäristöä ja oppimista tulisi käyttää erilaisten oppilaiden opetuksessa. Opetuksessa tulisi säilyttää heterogeeniset ryhmät, jolloin yhdessä oppiminen on rikkaampaa. Opetuksessa tulisi kiinnittää huomiota myös sosiaaliseen kasvuun, sillä yhteistoiminnallisuuden onnistuminen vaikuttaa oppimisen mielekkyyteen ja oppilaiden kokemuksiin ja näiden kautta oppimiseen. LOY-STEP -mallin mukainen opetus tuottaa monipuolisuutta ja vaihtelevuutta oppimiseen, mikä edesauttaa erilaisten oppijoiden tavoitteiden mukaista oppimista.
Kokoelmat
- Pro gradut [4080]