Tavoitteena siveät ja kunnon kansalaiset : kansalaiskasvatus alakansakoulussa Aukusti Salon opetussuunnitelmien mukaan vuosina 1921–1948
Kuisma, Julia (2011)
Kuisma, Julia
Lapin yliopisto
2011
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201203011030
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201203011030
Tiivistelmä
Tutkielmani käsittelee alakansakoulun kansalaiskasvatusta Aukusti Salon alakansakoulun opetussuunnitelmien mukaan vuosina 1921–1948. Olen analysoinut aineistoni kuuden teeman: sukupuolen, isänmaan ja kotiseudun, uskonnon, terveyden, työkasvatuksen sekä käytöskasvatuksen pohjalta. Aineistona minulla oli neljä Salon alakansakoulun opetussuunnitelmaa, jotka ovat vuosilta 1921, 1935, 1946 ja 1948. Tutkimusmenetelminä käytin teemoittelua ja johtolankametodia.
Kansalaiskasvatus näkyi Salon opetussuunnitelmissa selvästi. Lapsia opetettiin ja kasvatettiin hyvän kansalaisen ideaalien mukaan lähes jokaisella oppitunnilla. Teemoistani uskonto ja työkasvatus korostuivat merkittävimmin opetussuunnitelmissa. Uskontoon ja työkasvatukseen liittyviä asioita opetettiin joka päivä erityisesti uskonnon ja kotiseutuopin tunneilla. Uskonnon tunneilla aiheet olivat pääsääntöisesti eri raamatunkertomuksia. Työkasvatus näkyi erilaisiin ammatteihin tutustumisena ja työntekoon kasvattamisena.
Uskontoa ja työkasvatusta vähemmän opetussuunnitelmissa näkyivät teemat sukupuoli, isänmaa ja kotiseutu, terveys sekä käytöskasvatus. Sukupuoli-ideaaleihin kasvattaminen näkyi jokaisessa opetussuunnitelmassa, mutta laajinta se oli vuoden 1948 opetussuunnitelmassa. Kasvattaminen isänmaalliseksi ja omaa kotiseutua rakastavaksi ei näkynyt ollenkaan ensimmäisessä, vuoden 1921 opetussuunnitelmassa. Laaja-alaisinta isänmaallinen opetus ja kasvatus olivat vuoden 1948 opetussuunnitelmassa. Terveyskasvatus näkyi jokaisessa opetussuunnitelmassa yksinkertaisten terveysohjeiden opettamisella lapsille. Erityisesti terveyteen kiinnitettiin huomiota leikin ja voimistelun tunneilla. Käytöskasvatus näkyi kaikista vähiten opetussuunnitelmissa, mutta se on ollut merkittävässä osassa piilo-opetussuunnitelmassa.
Kansalaiskasvatus näkyi Salon opetussuunnitelmissa selvästi. Lapsia opetettiin ja kasvatettiin hyvän kansalaisen ideaalien mukaan lähes jokaisella oppitunnilla. Teemoistani uskonto ja työkasvatus korostuivat merkittävimmin opetussuunnitelmissa. Uskontoon ja työkasvatukseen liittyviä asioita opetettiin joka päivä erityisesti uskonnon ja kotiseutuopin tunneilla. Uskonnon tunneilla aiheet olivat pääsääntöisesti eri raamatunkertomuksia. Työkasvatus näkyi erilaisiin ammatteihin tutustumisena ja työntekoon kasvattamisena.
Uskontoa ja työkasvatusta vähemmän opetussuunnitelmissa näkyivät teemat sukupuoli, isänmaa ja kotiseutu, terveys sekä käytöskasvatus. Sukupuoli-ideaaleihin kasvattaminen näkyi jokaisessa opetussuunnitelmassa, mutta laajinta se oli vuoden 1948 opetussuunnitelmassa. Kasvattaminen isänmaalliseksi ja omaa kotiseutua rakastavaksi ei näkynyt ollenkaan ensimmäisessä, vuoden 1921 opetussuunnitelmassa. Laaja-alaisinta isänmaallinen opetus ja kasvatus olivat vuoden 1948 opetussuunnitelmassa. Terveyskasvatus näkyi jokaisessa opetussuunnitelmassa yksinkertaisten terveysohjeiden opettamisella lapsille. Erityisesti terveyteen kiinnitettiin huomiota leikin ja voimistelun tunneilla. Käytöskasvatus näkyi kaikista vähiten opetussuunnitelmissa, mutta se on ollut merkittävässä osassa piilo-opetussuunnitelmassa.
Kokoelmat
- Pro gradut [4084]