Leikki lapsen kehityksen tukijana : alkuopettajien antamia merkityksiä leikistä lapsen kehityksen tukijana

Abstract

Leikki on tavallisesti mielletty esiopetuksen opetusmenetelmäksi. Koulussa leikki saa uudenlaiset, suppeammat puitteet. Leikki sellaisenaan ei näy koulumaisessa opetuksessa. Leikin merkitys lapsen kehitykselle ja kasvulle nähdään tarpeellisena asiana. Myös leikin kautta oppiminen tunnustetaan, mutta koulumaailmassa sen toteuttamiselle ei anneta tarpeeksi aikaa. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten alkuopetuksessa työskentelevät opettajat mieltävät leikin merkityksen lapsen kehityksen tukijana.

Tutkielman aineisto koostui 14 luokanopettajan haastattelusta, jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet alkuopetuksessa. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa analyysimenetelmänä olemme käyttäneet sisällönanalyysiä. Olemme jakaneet aineiston yhdeksään teemaan, jotka nousivat opettajien haastatteluista yhteneviksi teemoiksi. Tarkoituksena oli analysoida teemojen kautta erilaisia lapsen kasvun ja kehityksen osa-alueita ja etsiä aineistosta opettajien antamia merkityksiä näiden osa-alueiden puitteissa.

Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että leikkiä toteutetaan vaihtelevasti koulussa. Opettajat ymmärtävät leikin antamalla leikille erilaisia merkityksiä lapsen kehityksen tukijana. Leikkiä käytetään opetuksessa vaihtelevasti ja sitä pidetään tärkeänä oppimismenetelmänä. Leikkiä käytetään opetuksen sisällä pieninä annoksina sekä motivoimaan että elävöittämään opetusta. Sääntöleikit ja didaktiset leikit näyttävät saavan sijaa opetuksen rinnalla. Vapaalle ja täysin lasten omaehtoiselle leikille ei näytä jäävän tilaa oppimis- ja tuloskeskeisessä koulumaailmassa. Opettajien rooli leikissä on ohjaava, myös sivusta seuraava ja havainnoiva. Leikin koetaan tukevan erilaisia oppijoita ja vaikuttavan lapsen kokonaiskehitykseen positiivisesti.