Koululiikunta-asenteiden yhteys lasten vapaa-ajan liikkumiseen Lapin maakunnassa

Abstract

Tutkimuksessa selvitetään Lapin maakunnan 5.-6. luokkalaisten koululiikunta-asenteita ja niiden yhteyttä vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteen. Yleistettävyyden takaa suuri otosjoukko. Koululiikunta-asenne käsitetään kolmiosaisena, ja jokainen asennedimensio tutkitaan erikseen. Vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus on jaoteltu trikotomisesti organisoituun, omaehtoiseen ja hyötyliikuntaan. Tutkimusmenettelyksi valittiin survey-tutkimus. Kyseessä on järjestysasteikon tasoinen mittaus, jolla saadaan suhteellinen kuva siitä, miten vastaajat asennoituvat.

Tutkimusongelmana on, miten asennoituminen koululiikuntaan on yhteydessä eri liikuntamuotoihin vapaa-ajalla. Lisäksi selvitetään asenteen ja liikunta-aktiivisuuden osa-alueiden merkitys kokonaiskuvan kannalta. Asenteen ja liikunta-aktiivisuuden yhteyden selvittämisessä tulee ottaa huomioon asioiden monitahoinen kausaliteetti. Asiaa voisi verrata dilemmalla ”kumpi on ensin: muna vai kana”. Selvän syy ja seuraussuhteen on tutkimuksen yksi tavoite.

Tutkimuksessa selvisi, että vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteen kodilla on suurempi vaikutus kuin koululiikunta-asenteilla. Tutkimuksessa selvisi myös, että asuinpaikan merkitys lapsen liikunta-aktiivisuuteen on kokonaisuutena pieni. Liikunta-aktiivisuuden osa-alueita tarkasteltaessa asuinpaikan merkitys korostuu. Maaseutumaisissa kunnissa lasten liikkuminen tukeutuu suurelta osin sosiaalisen verkoston varaan. Opetuksessa tulee ottaa lapsen asuinpaikan liikuntamahdollisuudet huomioon. Sillä voidaan tehostaa koululiikunnan vaikuttavuutta vapaa-aikaan. Tutkimus viittaa myös siihen, että kilpailu saa merkittävän osan koululiikunta-asenteen muodostumisessa. Monipuoliset opetusmenetelmät ja didaktiset ratkaisut ovat olennaisia kehittyvän koululiikunta-asenteen rakennusosia.