Uusi oppilas on poika, mutta hän on mukava : sukupuoli ja oppilaana oleminen viidesluokkalaisten uudesta oppilaasta kertovista tarinoissa
Orjasniemi, Esteri (2012)
Orjasniemi, Esteri
Lapin yliopisto
2012
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201206251193
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201206251193
Tiivistelmä
Tutkin miten sukupuoli ja oppilaana oleminen rakentuvat viidesluokkalaisten kirjoittamissa tarinoissa luokkaan saapuvasta uudesta oppilaasta. Aihe on osa koulun sukupuolittavaa piilo-opetussuunnitelmaa ja näkökulmana on oppilaiden välinen vuorovaikutus. Aineistona toimi 78 rovaniemeläisten 5.luokkalaisten kirjoittamaa tarinaa luokkaan saapuvasta uudesta tyttö- tai poikaoppilaasta. Keräsin aineiston eläytymismenetelmällä ja analysoin sen diskurssianalyysin avulla. Tutkimusongelmat kuuluivat: Millaista sukupuolta rakennetaan/tullaan rakentaneeksi 5.luokkalaisten kirjoittamissa tarinoissa uudesta oppilaasta? Miten sukupuolta rakennetaan/tullaan rakentaneeksi 5.luokkalaisten kirjoittamissa tarinoissa uudesta oppilaasta? Analyysissa etsin millaisia repertuaareja, subjektipositioita ja oppijuuksia tarinoissa tullaan rakentaneeksi.
Tarinoissa sukupuoli ei rajoittanut erilaisia oppijuuksia, vaan tarinat uusista tytöistä ja pojista sisälsivät monenlaisia oppimistyylejä sekä lahjakkuuden että kiinnostuksen kohteita. Tarinoiden uuden tytön kohdalla aktiivisuus, ahkeruus sekä numerolliset arvosanat korostuvat hieman enemmän kuin uuden pojan kohdalla, kun taas uuden pojan kohdalla liikunnallisuus oli useammin esillä kuin uuden tytön kohdalla. Vaikka jyrkät stereotypiat puuttuivat, aineistossa oli havaittavissa tavallisuus ja erilaisuus repertuaarit, jotka muodostivat aineistoon sukupuolisia jännitteitä. Useat pojaksi itsensä rastittaneet kuvasivat uutta poikaa tavallisuus repertuaarin kautta, avaamatta mitä he tavallisuudella tarkoittivat. Erilaisuus repertuaari oli tytöksi itsensä rastittaneiden vastaajien käyttämä repertuaari, jossa uutta poikaa verrattiin luokan muihin poikiin. Tähän liittyi olennaisesti myös muut pojat -repertuaari, jolla luokan muihin poikiin yhdistettiin huolettomampaa koulunkäyntiä, kuin mitä uusi poika edusti. Erilaisuus repertuaaria käyttäneiden tarinoiden kanssa käytettiin yhtä aikaisesti, mutta myös itsenäisesti, me tytöt – repertuaaria sekä – subjektipositiota, johon itsensä tytöksi rastittanut itsensä liitti. Tarinoissa luokan omalle opettajalle annettiin myös vahva positio ja vastaajat tarkastelivat uutta oppilasta usein juuri opettajan näkökulmasta.
Tarinoissa sukupuoli ei rajoittanut erilaisia oppijuuksia, vaan tarinat uusista tytöistä ja pojista sisälsivät monenlaisia oppimistyylejä sekä lahjakkuuden että kiinnostuksen kohteita. Tarinoiden uuden tytön kohdalla aktiivisuus, ahkeruus sekä numerolliset arvosanat korostuvat hieman enemmän kuin uuden pojan kohdalla, kun taas uuden pojan kohdalla liikunnallisuus oli useammin esillä kuin uuden tytön kohdalla. Vaikka jyrkät stereotypiat puuttuivat, aineistossa oli havaittavissa tavallisuus ja erilaisuus repertuaarit, jotka muodostivat aineistoon sukupuolisia jännitteitä. Useat pojaksi itsensä rastittaneet kuvasivat uutta poikaa tavallisuus repertuaarin kautta, avaamatta mitä he tavallisuudella tarkoittivat. Erilaisuus repertuaari oli tytöksi itsensä rastittaneiden vastaajien käyttämä repertuaari, jossa uutta poikaa verrattiin luokan muihin poikiin. Tähän liittyi olennaisesti myös muut pojat -repertuaari, jolla luokan muihin poikiin yhdistettiin huolettomampaa koulunkäyntiä, kuin mitä uusi poika edusti. Erilaisuus repertuaaria käyttäneiden tarinoiden kanssa käytettiin yhtä aikaisesti, mutta myös itsenäisesti, me tytöt – repertuaaria sekä – subjektipositiota, johon itsensä tytöksi rastittanut itsensä liitti. Tarinoissa luokan omalle opettajalle annettiin myös vahva positio ja vastaajat tarkastelivat uutta oppilasta usein juuri opettajan näkökulmasta.
Kokoelmat
- Pro gradut [3996]