Alkuopettajien käsityksiä luovuudesta
Knuutila, Kaisa (2012)
Knuutila, Kaisa
Lapin yliopisto
2012
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201301111001
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201301111001
Tiivistelmä
Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää, millaisia käsityksiä alkuopettajilla on luovuudesta. Teoreettisena viitekehyksenä olivat erilaiset luovuusmääritelmät tutkimuskirjallisuudessa, alkuopetusikäisen lapsen kehitys, koulu oppimisympäristönä ja opettajan pedagoginen ajattelu. Tutkimuskysymyksinä olivat: millaisia määritelmiä alkuopettajat antavat luovuudelle, millaisena koulu näyttäytyy heidän käsityksissään luovuuden näkökulmasta katsottuna ja mitä he ajattelevat luovuuden merkityksestä lapsen kasvulle ja kehitykselle. Tutkimuksessani käytin fenomenografista lähestymistapaa. Aineistonkeruumenetelmänä käytin teemahaastattelua. Sain haastateltavat käymällä henkilökohtaisesti kouluilla tapaamassa opettajia. Haastattelin kuutta alkuopetuksessa toimivaa naisopettajaa, joilla oli takanaan eripituisia työuria.
Määritelmissä luovuus nähtiin laaja-alaisesti liittyen uuden oivallukseen, ongelmanratkaisuun tai itseilmaisuun. Opettajien käsitysten mukaan koulussa nähtiin olevan sekä luovuutta tukevia että sitä rajoittavia tekijöitä. Luovuutta vahvistavina asioina opettajat painottivat oppimisympäristöön liittyviä tekijöitä, kuten turvallista oppimisilmapiiriä, ja sosiaalisia suhteita. Tärkeään rooliin tulosten perusteella nousi opettajan suhtautuminen lapseen. Vastauksissa kuitenkin korostui se, että koulu pikemminkin rajoittaa luovuuden esille tuloa kuin antaa siihen mahdollisuuksia. Koulun reunaehdot, kiire, aikapula, suuret luokkakoot sekä tiukat opetussuunnitelmat estävät opettajien mielestä merkittävästi mahdollisuuksia luovuuden tukemiseen ja esille tuloon koulussa.
Luovuus nähtiin merkityksellisenä lapsen kasvulle ja kehitykselle. Opettajat toivat esille, että mahdollisuus käyttää luovuutta auttaa lasta identiteetin rakentamisessa ja itsetunnon vahvistumisessa. Se auttaa lasta erilaisten tunteiden käsittelyssä, mielihyvän kokemisessa ja elämässä selviytymisen keinojen kehittämisessä. Vaikka koulussa luovuuteen ei aina ole mahdollisuuksia, luovuus nähtiin aineistossa kuitenkin tärkeänä lapsen kehityksen kannalta.
Määritelmissä luovuus nähtiin laaja-alaisesti liittyen uuden oivallukseen, ongelmanratkaisuun tai itseilmaisuun. Opettajien käsitysten mukaan koulussa nähtiin olevan sekä luovuutta tukevia että sitä rajoittavia tekijöitä. Luovuutta vahvistavina asioina opettajat painottivat oppimisympäristöön liittyviä tekijöitä, kuten turvallista oppimisilmapiiriä, ja sosiaalisia suhteita. Tärkeään rooliin tulosten perusteella nousi opettajan suhtautuminen lapseen. Vastauksissa kuitenkin korostui se, että koulu pikemminkin rajoittaa luovuuden esille tuloa kuin antaa siihen mahdollisuuksia. Koulun reunaehdot, kiire, aikapula, suuret luokkakoot sekä tiukat opetussuunnitelmat estävät opettajien mielestä merkittävästi mahdollisuuksia luovuuden tukemiseen ja esille tuloon koulussa.
Luovuus nähtiin merkityksellisenä lapsen kasvulle ja kehitykselle. Opettajat toivat esille, että mahdollisuus käyttää luovuutta auttaa lasta identiteetin rakentamisessa ja itsetunnon vahvistumisessa. Se auttaa lasta erilaisten tunteiden käsittelyssä, mielihyvän kokemisessa ja elämässä selviytymisen keinojen kehittämisessä. Vaikka koulussa luovuuteen ei aina ole mahdollisuuksia, luovuus nähtiin aineistossa kuitenkin tärkeänä lapsen kehityksen kannalta.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4515]