”No pakkohan se oli” : miten tunteet ja toiminta näyttäytyvät ihastuessa lasten eläytymismenetelmällä tuotetuissa kirjoituksissa
Koivukangas, Tiina; Kyngäs, Ilona; Maunula, Tiina (2014)
Koivukangas, Tiina
Kyngäs, Ilona
Maunula, Tiina
Lapin yliopisto
2014
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201406231318
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201406231318
Tiivistelmä
Tutkimme, minkälaisia tunteita ja toimintaa lapset liittivät ihastumiseen ja torjutuksi tulemiseen. Tutkimuksemme on laadullinen tutkimus. Aineistonkeruumenetelmänämme on eläytymismenetelmä, jossa 5.- ja 6.-luokkalaiset oppilaat vastaavat kehyskertomuksen mukaisesti, miltä ihastuminen ja siinä torjutuksi tuleminen tuntuu, ja miten se näkyy toiminnassa. Tutkimme myös, onko sukupuolten välillä eroavaisuuksia tuntijoina ja kokijoina rakkaudessa onnistuessa ja epäonnistuessa. Aineistomme on kerätty keväinä 2013 ja 2014. Kerätty aineistomme sisältää 69 vastausta.
Analysoimme aineistoamme diskurssianalyysia ja sisällönanalyysiä hyödyntäen. Käytimme apunamme tutkimuskysymyksiä, joihin haimme aineistosta vastauksia. Tutkimuksemme oli lapsitutkimus, sillä tutkimuksen kohteena ovat lapset.
Tutkimustuloksissamme tärkeimmiksi löydöiksi nousivat tunnesanat ja tunteet, joita ihastumiseen liitettiin ja joilla sitä kuvattiin. Yhtä tärkeä tulos on, minkälaista toimintaa ihastuja kokee onnistuessaan ja epäonnistuessaan saada ihastuksen kohde kanssaan treffeille. Näiden kahden tärkeimmän tuloksen lisäksi käsittelemme tapahtumaympäristöjä ja niissä vaikuttavia ihmisiä, sekä kirjoituksissa esiin tulleita ulkonäköpaineita ja sosiaalisia paineita.
Tutkimustuloksissamme esiintyi ilon, onnen, surun, pettymyksen, häpeän, vihan, ärtymyksen, mustasukkaisuuden ja empatian tunteita. Toimintamalleja, joita ihastumiseen liitettiin, olivat romanttinen käyttäytyminen, haaveilu, piirittäminen, itkeminen ja tunteiden jakaminen, sekä paikalta poistuminen. Esiin nousi myös romanttisen rakkauden kaava, jossa epäonnistumiset käännettiin onnistumiseksi.
Johtopäätöksemme on, että tyttöjen ja poikien välillä on sekä eroavaisuuksia että samankaltaisuuksia. Molemmat sukupuolet ylläpitävät toiminnallaan opittuja sukupuolirooleja, joka ilmenee toimintamalleissa. Länsimaisen kulttuurin asettama korkea asema romanttiselle rakkaudelle korostui onnistumisen pakkona torjutuksi tulemisen kääntämisessä onnelliseksi lopuksi.
Analysoimme aineistoamme diskurssianalyysia ja sisällönanalyysiä hyödyntäen. Käytimme apunamme tutkimuskysymyksiä, joihin haimme aineistosta vastauksia. Tutkimuksemme oli lapsitutkimus, sillä tutkimuksen kohteena ovat lapset.
Tutkimustuloksissamme tärkeimmiksi löydöiksi nousivat tunnesanat ja tunteet, joita ihastumiseen liitettiin ja joilla sitä kuvattiin. Yhtä tärkeä tulos on, minkälaista toimintaa ihastuja kokee onnistuessaan ja epäonnistuessaan saada ihastuksen kohde kanssaan treffeille. Näiden kahden tärkeimmän tuloksen lisäksi käsittelemme tapahtumaympäristöjä ja niissä vaikuttavia ihmisiä, sekä kirjoituksissa esiin tulleita ulkonäköpaineita ja sosiaalisia paineita.
Tutkimustuloksissamme esiintyi ilon, onnen, surun, pettymyksen, häpeän, vihan, ärtymyksen, mustasukkaisuuden ja empatian tunteita. Toimintamalleja, joita ihastumiseen liitettiin, olivat romanttinen käyttäytyminen, haaveilu, piirittäminen, itkeminen ja tunteiden jakaminen, sekä paikalta poistuminen. Esiin nousi myös romanttisen rakkauden kaava, jossa epäonnistumiset käännettiin onnistumiseksi.
Johtopäätöksemme on, että tyttöjen ja poikien välillä on sekä eroavaisuuksia että samankaltaisuuksia. Molemmat sukupuolet ylläpitävät toiminnallaan opittuja sukupuolirooleja, joka ilmenee toimintamalleissa. Länsimaisen kulttuurin asettama korkea asema romanttiselle rakkaudelle korostui onnistumisen pakkona torjutuksi tulemisen kääntämisessä onnelliseksi lopuksi.
Kokoelmat
- Pro gradut [4080]