Välittävä vuorovaikutus : etnografinen tutkimus pelkokokemuksen kuvataidekasvatuksellisesta työstämisestä

Abstract

Tarkastelen tutkimuksessa aikuisen ja lapsen välistä vuorovaikutusta, kun alkuopetusikäinen työstää pelkokokemustaan kuvailmaisun avulla. Pelkokokemuksen työstämisen taustalla on tunnelukutaidon käsite. Tutkimuksen tavoitteena on etsiä aikuisen ja lapsen välisestä vuorovaikutuksesta tekijöitä, jotka edistävät lapsen pelkokokemuksen työstämistä. Tutkimus myös kertoo, millainen vuorovaikutus voi tukahduttaa tunnetyöskentelyn. Korostan aikuisen toiminnan merkitystä vuorovaikutuksen edistämisessä. Tutkielmassani kysyn, millaiset vuorovaikutukselliset tekijät edistävät lapsen pelkokokemuksen kuvataidekasvatuksellista työstämistä aikuisen ja lapsen välisinä vuorovaikutustapahtumina.

Sovellan tutkimuksessa etnografista metodologiaa. Lähdin kentälle lappilaisen koulun ekaluokkaan, jossa järjestin pelkokokemusten työstämiseen tähtäävän kuvataidekasvatuksellisen tunnetuokion. Tuokio eteni motivoinnista lapsen pelkokokemuksen piirtämiseen ja siitä keskusteluun aikuisen kanssa. Itseni asetin tutkimukseen osallistuvan aikuisen rooliin, joka keräsi materiaalia tutkittavasta ilmiöstä osallistuvalla havainnoinnilla ja lapsihaastattelulla. Tutkielman aineisto koostui pääosin 14 videoidusta lapsihaastattelusta, joita täydensi havainnointivideoilla ja kenttäpäiväkirjalla tuotettu materiaali.

Aineiston analyysissa hyödynnän kehysanalyysia, jonka avulla muodostan aikuisen ja lapsen välistä vuorovaikutusta edistävät kehykset: yhteisen tilan rakentaminen, tarinallisuus ja voimaantuminen. Yhteisen tilan rakentamisen kehyksessä aikuinen osoittaa lapselle, että lapsi on merkittävä kokija ja tekijä, joka on yhteisessä tilassa aikuisen kanssa. Tarinallisuuden kehyksessä aikuinen ymmärtää, että lapsi hahmottaa todellisuutta tarinoilla ja mielikuvituksella. Voimaantumisen kehyksessä aikuinen tukee ja rohkaisee lasta lahjoittamalla valtaansa ja tarjoamalla tilaa olla rohkea, innostunut ja oma-aloitteinen. Kehyksiä yhdistää se, että aikuinen ilmentää välittävänsä lapsesta.