"Että lapsella ois kaikki hyvin" : monitapaustutkimus kolmiportaiseen tukeen liittyvästä kasvatuskumppanuudesta koulupolun alussa
Kettunen, Susanna (2013)
There are no files associated with this item.
Kettunen, Susanna
Lapin yliopisto
2013
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201305161119
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201305161119
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani tutkin, millaisina lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuki sekä sen järjestäminen näyttäytyvät alkuopetusikäisten oppilaiden vanhemmille ja luokanopettajille. Lisäksi selvitän vanhempien ja luokanopettajien käsityksiä hyvästä kasvatuskumppanuudesta sekä kasvatuskumppanuuden haasteista. Tutkimukseni on monitapaustutkimus, jota varten olen haastatellut kolmen 2.-luokkalaisen luokanopettajia ja vanhempia kolmiportaisen tuen eri tukiportailta. Olen analysoinut aineiston sisällönanalyysin ja teemoittelun avulla.
Tukeminen näyttäytyy lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisenä. Tukitoimet lisääntyvät, monipuolistuvat ja vankistuvat edettäessä yleisestä tuesta tehostettuun ja erityiseen tukeen. Samalla myös kasvatuskumppanuus laajenee. Kasvatuskumppanit järjestävät tukea yhdessä, mutta päävastuu tuen järjestämisestä on opettajilla. Tuen järjestämiseen liittyy paljon oman toiminnan ja oppilaan oppimisen arviointia sekä muuta suunnittelu- ja valmistelutyötä. Ajanpuute ja paperityöt raskauttavat tuen järjestämistä opettajan osalta. Kaiken kaikkiaan tuen järjestäminen ilmenee luontevana ja tuki nähdään tärkeänä.
Tutkimuksen tapaukset ovat esimerkkejä hyvästä kasvatuskumppanuudesta. svatuskumppanuuden koetaan edellyttävän avoimuutta, luotettavuutta, toimivaa vuorovaikutusta sekä halua toimia yhteistyössä. Omat haasteensa kasvatuskumppanuudelle asettavat arjen kiireet, kulttuurierot sekä suuret opetusryhmät. Kaiken kaikkiaan tutkimus osoittaa, että kasvatuskumppanuus sekä oppimisen ja koulunkäynnin tuki ovat tiukasti sidoksissa toisiinsa: keskiössä on lapsi, jonka parhaaksi kasvatuskumppanit toimivat yhdessä.
Tukeminen näyttäytyy lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisenä. Tukitoimet lisääntyvät, monipuolistuvat ja vankistuvat edettäessä yleisestä tuesta tehostettuun ja erityiseen tukeen. Samalla myös kasvatuskumppanuus laajenee. Kasvatuskumppanit järjestävät tukea yhdessä, mutta päävastuu tuen järjestämisestä on opettajilla. Tuen järjestämiseen liittyy paljon oman toiminnan ja oppilaan oppimisen arviointia sekä muuta suunnittelu- ja valmistelutyötä. Ajanpuute ja paperityöt raskauttavat tuen järjestämistä opettajan osalta. Kaiken kaikkiaan tuen järjestäminen ilmenee luontevana ja tuki nähdään tärkeänä.
Tutkimuksen tapaukset ovat esimerkkejä hyvästä kasvatuskumppanuudesta. svatuskumppanuuden koetaan edellyttävän avoimuutta, luotettavuutta, toimivaa vuorovaikutusta sekä halua toimia yhteistyössä. Omat haasteensa kasvatuskumppanuudelle asettavat arjen kiireet, kulttuurierot sekä suuret opetusryhmät. Kaiken kaikkiaan tutkimus osoittaa, että kasvatuskumppanuus sekä oppimisen ja koulunkäynnin tuki ovat tiukasti sidoksissa toisiinsa: keskiössä on lapsi, jonka parhaaksi kasvatuskumppanit toimivat yhdessä.
Kokoelmat
- Pro gradut [4084]