Kodin ja koulun yhteistyö maahanmuuttajataustaisten vanhempien kokemana

Abstract

Suomessa asuu paljon eri kieli- ja kulttuuritaustaisia perheitä, joiden lapset käyvät suomalaista peruskoulua. Erilaiset kulttuurit asettavat haasteita perheille sekä kouluille. Tutkimuksemme keskittyi maahanmuuttajataustaisten vanhempien kokemuksiin ja toiveisiin kodin ja koulun yhteistyöstä, mistä on tehty Suomessa vähän tutkimuksia. Lähestyimme aihetta grounded theory -menetelmän avulla, jossa tutkimustulokset muodostuvat aineiston ehdoilla. Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, mitä lähtökohtia vanhempien kulttuuripuhe tuottaa yhteistyölle sekä millaisia toimijuuden kokemuksia yhteistyön muodot tarjoavat vanhemmille. Tutkimus kiinnittyi Monitoimijuus koulussa kehittämishankkeeseen, jota rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin ELY-keskus.

Aineistomme koostui 9 maahanmuuttajataustaisen vanhemman haastattelusta. Yllättäväksi haasteeksi nousi vanhempien tavoittaminen tutkimukseemme. Tutkimukseen osallistuneista kahdella vanhemmalla on suomalainen puoliso. Sovelsimme aineiston analyysissa grounded theoryn kolmea analyysivaihetta.

Onnistunut kodin ja koulun yhteistyö auttaa lasta integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Selkeä yhteneväinen linja vanhemmilla oli yleisessä tyytyväisyydessä suomalaiseen kouluun sekä kodin ja koulun yhteistyöhön. Monet vanhemmat korostivat maahanmuuttajien heterogeenisyyttä. Maahanmuuttaja-käsitettä tarkasteltiin niin itseä kuvaavana asiallisena yleiskäsitteenä kuin myös negatiivisena leimana, joka ei tee oikeutta maahan muuttaneille. Yhteistyössä koulujen tulee huomioida perheiden omat mieltymykset ja kielitaidon taso, eikä pitäytyä vain yleisesti sovituissa käytänteissä. Haastattelut sisälsivät paljon vanhempien oma-aloitteista puhetta kulttuurisista eroista ja vertailuista. Maahanmuuttajataustaisten vanhempien yritteliäisyys sekä halu vaikuttaa asioihin luonnehtivat yhteistyökuvauksia. Joillakin vanhemmilla toimijuutta rajoittivat kuitenkin kielierot ja siihen liittyvät ymmärtämisvaikeudet sekä ajoittainen tiedonpuute. Muodostimme tutkimustuloksista kehämallin, jota opettajat ja koulut voivat hyödyntää yhteistyökäytäntöjen kehittämisessä.