Suomalainen huippu-urheilijanainen : millaisena huippu-urheilijanainen näkee asemansa 2000-luvun urheilukulttuurissa ja -mediassa
Rantala, Pia (2006)
Rantala, Pia
Lapin yliopisto
2006
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201011241011
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201011241011
Tiivistelmä
Tämä tutkimus tarkastelee suomalaisia huippu-urheilijanaisia vallitsevassa urheilukulttuurissa ja median ympäröimässä urheilumaailmassa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten huippu-urheilijanaiset kokevat median läsnäolon urheilussa. Ja miten huippu-urheilijanainen puhuu itsestään naisena ja urheilijana aikamme urheilukulttuurissa.
Naisten kilpaurheilu kehittyi miesten urheilun ohella 1900-luvun Suomessa. Poikkeus miesten urheilemiseen oli se, että naiset saivat osakseen kiivasta vastustusta. Sukupuolierottelu näkyy edelleen hyvin vahvasti urheilussa ja urheilun standardit perustuvat edelleen miesurheilijoihin. Urheilumaailman tasa-arvo sukupuolten välillä on iso haaste tasa-arvoa ajavalle toiminnalle. Media on hyvin vahvasti vaikuttamassa 2000-luvun suomalaiseen huippu-urheiluun. Urheilun ja median liitosta voidaan käyttää nimitystä mediaurheilu. Urheilu ja urheilijat tuotteistetaan yhä enemmän mediaurheilun maailmassa.
Tässä tutkimuksessa huippu-urheilua tarkastellaan feministisen urheilututkimuksen kautta. Feministinen urheilututkimus tarkastelee sukupuolen merkitystä urheilussa. Naisurheilun kehittymisen lähtökohtia kuvataan tutustumalla naisurheilun liikkeellelähtöön Suomessa. Tutkimus tarkastelee myös suomalaisen median suhdetta naisten urheilemiseen.
Huippu-urheilijanaisten kokemuksia on kerätty tätä tutkimusta varten teemahaastatteluiden avulla. Aineisto on kerätty haastattelemalla neljää suomalaista huippu-urheilijanaista, joilla on erilaiset lajitaustat. Analyysimenetelmänä on käytetty laadullista sisällönanalyysiä.
Tulosten mukaan huippu-urheilijanainen kokee median etäiseksi toimijaksi urheilun maailmassa. Media koetaan pakolliseksi urheilun osa-alueeksi, joka vie huomion omista urheilullisista tavoitteista. Oman lajin ja tukijoiden hankkimisen kannalta media koetaan hyödylliseksi. Suomalainen huippu-urheilijanainen ei tarvitse ympärilleen julkisuutta. Urheilumaailma koetaan suhteellisen tasa-arvoiseksi. Naisellisuus ja äitiys nousevat urheilijanaisen kokemuksissa tärkeiksi ja merkittäviksi asioiksi. Tutkimus osoittaa, että huippu-urheilijanainen keskittyy urheilemiseen ja sulkee ympäriltään urheilun ulkopuoliset asiat pois.
Naisten kilpaurheilu kehittyi miesten urheilun ohella 1900-luvun Suomessa. Poikkeus miesten urheilemiseen oli se, että naiset saivat osakseen kiivasta vastustusta. Sukupuolierottelu näkyy edelleen hyvin vahvasti urheilussa ja urheilun standardit perustuvat edelleen miesurheilijoihin. Urheilumaailman tasa-arvo sukupuolten välillä on iso haaste tasa-arvoa ajavalle toiminnalle. Media on hyvin vahvasti vaikuttamassa 2000-luvun suomalaiseen huippu-urheiluun. Urheilun ja median liitosta voidaan käyttää nimitystä mediaurheilu. Urheilu ja urheilijat tuotteistetaan yhä enemmän mediaurheilun maailmassa.
Tässä tutkimuksessa huippu-urheilua tarkastellaan feministisen urheilututkimuksen kautta. Feministinen urheilututkimus tarkastelee sukupuolen merkitystä urheilussa. Naisurheilun kehittymisen lähtökohtia kuvataan tutustumalla naisurheilun liikkeellelähtöön Suomessa. Tutkimus tarkastelee myös suomalaisen median suhdetta naisten urheilemiseen.
Huippu-urheilijanaisten kokemuksia on kerätty tätä tutkimusta varten teemahaastatteluiden avulla. Aineisto on kerätty haastattelemalla neljää suomalaista huippu-urheilijanaista, joilla on erilaiset lajitaustat. Analyysimenetelmänä on käytetty laadullista sisällönanalyysiä.
Tulosten mukaan huippu-urheilijanainen kokee median etäiseksi toimijaksi urheilun maailmassa. Media koetaan pakolliseksi urheilun osa-alueeksi, joka vie huomion omista urheilullisista tavoitteista. Oman lajin ja tukijoiden hankkimisen kannalta media koetaan hyödylliseksi. Suomalainen huippu-urheilijanainen ei tarvitse ympärilleen julkisuutta. Urheilumaailma koetaan suhteellisen tasa-arvoiseksi. Naisellisuus ja äitiys nousevat urheilijanaisen kokemuksissa tärkeiksi ja merkittäviksi asioiksi. Tutkimus osoittaa, että huippu-urheilijanainen keskittyy urheilemiseen ja sulkee ympäriltään urheilun ulkopuoliset asiat pois.
Kokoelmat
- Pro gradut [3935]