Ohjatut draamaharjoitukset osana mielekästä oppimista : tapaustutkimus yliopisto-opiskelijoiden ja -opettajan kokemuksista Liikkuva kuva -opintojaksolta

Abstract

Tämä tutkielma käsittelee tieto- ja viesintätekniikan ja draamakasvatuksen yhdistämistä Lapin yliopistossa vuonna 2010. Työssäni etsin uudenlaisia näkökulmia mediakasvatuksen yliopistoopetukseen niin, että oppimisesta ja opetuksesta tulisi mielekkäämpää. Tutkin tieto- ja viestintätekniikan sivuaineen Liikkuva kuva -opintojakson opiskelijoiden ja opettajan kokemuksia neljästä draamaharjoituskerrasta. Tämä on laadullinen tapaustutkimus, jossa on toimintatutkimuksen piirteitä.

Luku kaksi käsittelee teoreettisesta viitekehystä. Esittelen ensimmäisenä, miten tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö on ollut opintojakson taustana. Liikkuva kuva -opintojakso kuuluu tietoja viestintätekniikan sivuaineopintoihin. Opintojakso oli viiden opintopisteen laajuinen ja siihen osallistui 11 oppilasta ja kaksi opettajaa. Toisena esittelen draamakasvatuksen ja –pedagogian draamaharjoitusten perustana. Draamakasvatuksen ja -pedagogian teorioiden avulla suunnittelin ja toteutin neljä erilaista draamaharjoituskertaa, jotka sisälsivät seitsemän erilaista draamatyökalua. Viitekehyksen kolmantena teoriaosiona esittelen ongelmaperustaisen oppimisen, johon opintojakson opetus perustui. Neljäntenä osana esittelen mielekkään oppimisen teorian. Esittelen viisi erilaista mielekkään oppimisen ominaispiirrettä draamakasvatuksen viitekehyksessä, jotka ovat reflektviisyys, luovuus, yhteisöllisyys ja vuorovaikutus, itseohjautuvuus ja aktiivisuus sekä siirtovaikutus.

Kolmannessa luvussa kuvailen opintojakson ja draamaharjoitukset. Alaluvuissa esittelen, mitä draamatyökaluja suunnittelin ja toteutin. Kerron myös, minkälaisen vastaanoton ne saivat opiskelijoilta. Neljännessä luvussa käsittelen tutkimuksen toteutusta ja aineistoa. Esittelen laadullisen tutkimuksen, tapaustutkimuksen ja toimintatutkimuksen pääpiirteet, joita tutkimukseni edustaa. Toteutin tutkimuksen puolistrukturoidun haastattelun avulla. Samassa luvussa esittelen aineiston käsittelyn erivaiheet. Luvun lopussa pohdin tutkimuksen luotettavuutta ja eettisyyttä.

Viidennessä luvussa käyn läpi saamani haastattelututkimuksen tulokset. Käsittelen opiskelijoiden ja opettajan mielipiteitä, ja jaoin ne positiivisiin, neutraaleihin ja negatiivisiin kommentteihin. Viides luku on jaettu alaluvun alalukuihin opiskelijoiden kokemuksien mukaan mielekkäästä oppimisesta. Samassa luvussa käsittelen opettajakyselyn ja toimintatutkimuksen tulokset.

Luvussa kuusi teen johtopäätöksiä saaduista tuloksista. Tulosten mukaan draamaharjoituksilla on rohkaiseva vaikutus opiskelijoiden oppimisintoon. Tulokset ovat kuitenkin moniosaisia, sillä jokainen draamaharjoitus oli erilainen ja sai erilaisen vastaanoton kultakin opiskelijalta. Opettaja kertoi muun muassa, että draama tarjoaa vaihtelevia työskentelymenetelmiä, ja siitäkin näkökulmasta draamaharjoitusten hyödyntäminen on perustelua yliopisto-opetuksessa. Seitsemännessä luvussa pohdin oman tutkielmani toteutusta, sisältöä, onnistumista ja yleistettävyyttä.