Tapaustutkimus digitarinoiden tekemisestä koululaisten iltapäiväkerhossa

Abstract

Tässä mediakasvatuksen pro gradu -tutkielmassa tarkastelen digitaalista tarinankerrontaa koululaisten iltapäivätoiminnassa. Tavoitteena on kuvata koululaisten iltapäiväkerhossa tehtyä digitarinaprojektia erityisesti sen suhteen, miten ryhmässä toimiminen ja yhteisöllisyys sekä matalan kynnyksen mediakasvatusmetodin periaatteet siinä toteutuvat. Tavoitteena on myös antaa ajatuksia ja ideoita siihen, miten digitarinoiden tekemistä voisi kehittää iltapäivätoiminnan kontekstissa.

Kyseessä on laadullinen tapaustutkimus, jossa on toimintatutkimuksellisia piirteitä. Tutkin pohjoissuomalaista iltapäiväkerhoa. Muodostin tämän kerhon tarpeiden ja kirjallisuuden perusteella iltapäivätoimintaan integroidun digitarinoiden tekemisen mallin, jota toteutimme kerhossa ohjaajien ja lasten kanssa viitenä eri päivänä kahden viikon ajanjaksolla. Aineistoni koostuu kenttäpäiväkirjasta ja kuudesta teemahaastattelusta: neljästä lasten ryhmähaastattelusta ja kahden ohjaajan yksilöhaastatteluista. Analyysini oli teoriaohjaava ja perustui teemoitteluun.

Monet yhteisöllisyyden piirteet – kuten ryhmähenki, ryhmään kuulumisen tunne, hulluttelu ja vaivannäkö yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi – toteutuivat digitarinaprojektissa. Ryhmässä toimiminen oli innostavaa, sujui pääosin hyvin ja vaati neuvottelutaitojen harjoittamista. Kielteiset ryhmää koskevat kokemukset liittyivät suurimmaksi osaksi tasapuolisuuden toteutumattomuuteen.

Myös useat matalan kynnyksen mediakasvatusmetodille ominaiset piirteet toteutuivat. Välineitä tai ohjelmia ei koettu vaikeiksi hankkia tai käyttää, ja iso osa työvaiheista limittyi kerhon arkeen ja tavanomaisiin toimintoihin. Digitaalinen tarinankerronta sopi monessa mielessä iltapäivätoiminnan kontekstiin. Ohjaajat olivat kuitenkin erimielisiä siitä, tuleeko lasten käyttää kerhossa tietokonetta ja tarvittaisiko vastaavaa projektia varten lisää työntekijöitä vai riittäisikö olemassa olevien ohjaajien kiinnostus ja viitseliäisyys.

Kehitin iltapäivätoimintaan integroidun digitarinoiden tekemisen mallia kokeilumme perusteella pääasiassa sen suhteen, että lapset olisivat paikalla enemmän ja tekisivät työtä tasapuolisemmin. Tätä varten digitarinan tekemisen ajankohdat tulisi päättää etukäteen ja ilmoittaa lapsille ja vanhemmille. Lisäksi lapsia olisi ohjattava entistä enemmän myönteiseen neuvotteluun.