Ammattikasvattajien näkemyksiä mediakasvatuksen käytännöistä ja materiaaleista
Räisänen, Laura (2013)
Räisänen, Laura
Lapin yliopisto
2013
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201311111312
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201311111312
Tiivistelmä
Medialla on keskeinen rooli jokapäiväisessä elämässämme, elämme mediakulttuurissa. Internet ja sosiaalinen media ovat tuoneet mukanaan uusia mahdollisuuksia, mutta myös paljon haasteita. Lasten ja nuorten mediamaailman muutos on tuonut uusia ilmiöitä myös kasvatuksen kentälle eikä ammattikasvattajilla ole välineitä näiden ilmiöiden hallintaan eikä tilanteiden ratkaisemiseen.
Tutkielmassani selvitän, millaisia näkemyksiä ammattikasvattajilla on mediakasvatuksen käytännöistä ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) mediakasvatusmateriaaleista. Selvitän myös millainen yhteys esimerkiksi suoritetulla mediakasvatuskoulutuksella ja näkemyksillä mahdollisesti on. Tutkielmani pääpaino on internetiin ja sosiaaliseen mediaan liittyvissä näkemyksissä.
Tutkimusotteeni on kvantitatiivinen ja tutkielmani aineistona toimii Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) mediakasvatusmateriaalien arviointikyselyn 2011 vastaukset (N=54). Aineiston analyysissä käytin SPSS-ohjelmaa.
Mediakasvatuksesta puhuttaessa keskitytään usein koulukontekstiin. Saamani tulokset vahvistavat, että mediakasvatuksesta tulisi puhua laajemmin koko yhteiskunnassa läsnä olevana asiana, sillä kyselyyn vastanneista ammattikasvattajista lähes puolet oli muita kuin opettajia.
Saamani tulokset osoittavat, että ammattikasvattajat kokevat mediakasvatuksen haasteelliseksi. He toivovat koulutusta ja konkreettisia käytännön ohjeita mediakasvatustyönsä tueksi. Ammattikasvattajat toivovat myös, että mediakasvatuksen tavoitteet ja toteutus kirjattaisiin nykyistä tarkemmin opetussuunnitelmiin. Pelkät koulutukset ja materiaalit eivät kuitenkaan riitä, sillä monet ammattikasvattajat kokevat, ettei mediakasvatusta pidetä omassa työyhteisössä tärkeänä. Keskeistä olisikin saada asenteellista muutosta työyhteisöissä ja saada sitä kautta mediakasvatus luonnolliseksi osaksi jokaisen ammattikasvattajan työtä.
Tutkielmassani selvitän, millaisia näkemyksiä ammattikasvattajilla on mediakasvatuksen käytännöistä ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) mediakasvatusmateriaaleista. Selvitän myös millainen yhteys esimerkiksi suoritetulla mediakasvatuskoulutuksella ja näkemyksillä mahdollisesti on. Tutkielmani pääpaino on internetiin ja sosiaaliseen mediaan liittyvissä näkemyksissä.
Tutkimusotteeni on kvantitatiivinen ja tutkielmani aineistona toimii Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) mediakasvatusmateriaalien arviointikyselyn 2011 vastaukset (N=54). Aineiston analyysissä käytin SPSS-ohjelmaa.
Mediakasvatuksesta puhuttaessa keskitytään usein koulukontekstiin. Saamani tulokset vahvistavat, että mediakasvatuksesta tulisi puhua laajemmin koko yhteiskunnassa läsnä olevana asiana, sillä kyselyyn vastanneista ammattikasvattajista lähes puolet oli muita kuin opettajia.
Saamani tulokset osoittavat, että ammattikasvattajat kokevat mediakasvatuksen haasteelliseksi. He toivovat koulutusta ja konkreettisia käytännön ohjeita mediakasvatustyönsä tueksi. Ammattikasvattajat toivovat myös, että mediakasvatuksen tavoitteet ja toteutus kirjattaisiin nykyistä tarkemmin opetussuunnitelmiin. Pelkät koulutukset ja materiaalit eivät kuitenkaan riitä, sillä monet ammattikasvattajat kokevat, ettei mediakasvatusta pidetä omassa työyhteisössä tärkeänä. Keskeistä olisikin saada asenteellista muutosta työyhteisöissä ja saada sitä kautta mediakasvatus luonnolliseksi osaksi jokaisen ammattikasvattajan työtä.
Kokoelmat
- Pro gradut [3938]