Sopimus ja kolmas ja kolmikantainen rahoitussopimus; rahoitusleasing ja vuokrakohteen virheellisyys
Kolehmainen, Antti (2011)
There are no files associated with this item.
Kolehmainen, Antti
Lapin yliopisto
2011
openAccess
Tiivistelmä
Rahoitusleasingissä on kyse vuokra- ja kauppasopimuksen yhdistävästä rahoitusinstrumentista. Rahoittaja hankkii irtaimen esineen omistukseensa ja vuokraa sen edelleen pitkäksi aikaa vuokralleottajayritykselle. Vuokrakohde siirtyy suoraan myyjältä vuokralleottajalle, joka itse valitsee esineen oman käyttötarkoituksensa perusteella. Rahoittajan omistusoikeudella on ainoastaan vakuustarkoitus, jota voidaan pitää sopimuksia yhdistävänä tekijänä.
Rahoitusleasing on vaihtoehtoinen rahoituskeino tulorahoitukselle osamaksukapalle ja pankkilainalle. Vaikka vuokralleottaja saa esineeseen lähes samat oikeudet kuin omistaja, ei vuokralleottajan ja myyjän välille synny varsinaista sopimussuhdetta. Kun vuokrakohteessa havaitaan laatuvirhe, on vuokralleottajan asema usein heikko etenkin, jos leasingsopimuksen ehdot ovat puutteelliset. Rahoittaja nimittäin kieltäytyy leasingsopimuksessa vastaamasta vuokrakohdetta koskevista vioista ja puutteista. Ilman erillistä leasingsopimuksen ehtoa vuokralleottaja ei voi vaatia virheiden korjaamista ja vahingonkorvaamista myyjältäkään. Vuokralleottaja ei ole liioin oikeutettu leasingsopimuksen purkamiseen kesken perusvuokrakauden.
Tutkielmassa tutkitaan vuokralleottajan asemaa ja erityisesti sitä, millä mahdollisilla perusteilla vuokralleottaja voi kääntyä suoraan myyjän puoleen ja tehdä vuokrakohteen viallisuuteen liittyviä vaatimuksia. Erilaisilla leasingsopimuksissa käytetyillä valtuutus- ja oikeuksien siirtomalleilla on erilainen merkitys vuokralleottajan vaadeoikeuden laajuuteen. Tutkielman tarkoituksena on osoittaa, ettei virhevastuun jakautumiseen osapuolten välillä tulisi rahoitusleasingin perusmuodossa soveltaa irtaimen esineen vuokraa koskevia yleisiä oppeja, eikä liioin osamaksukauppaa koskevaa lainsäädäntöä. Kauppa- ja vuokrasopimukset tulisi nähdä siten yhtenäisenä sopimuskokonaisuutena, että kaikkien kolmen henkilötahon voitaisiin tulkita olevan yhden kolmikantaisen sopimuskokonaisuuden osapuolia.
Rahoitusleasing on vaihtoehtoinen rahoituskeino tulorahoitukselle osamaksukapalle ja pankkilainalle. Vaikka vuokralleottaja saa esineeseen lähes samat oikeudet kuin omistaja, ei vuokralleottajan ja myyjän välille synny varsinaista sopimussuhdetta. Kun vuokrakohteessa havaitaan laatuvirhe, on vuokralleottajan asema usein heikko etenkin, jos leasingsopimuksen ehdot ovat puutteelliset. Rahoittaja nimittäin kieltäytyy leasingsopimuksessa vastaamasta vuokrakohdetta koskevista vioista ja puutteista. Ilman erillistä leasingsopimuksen ehtoa vuokralleottaja ei voi vaatia virheiden korjaamista ja vahingonkorvaamista myyjältäkään. Vuokralleottaja ei ole liioin oikeutettu leasingsopimuksen purkamiseen kesken perusvuokrakauden.
Tutkielmassa tutkitaan vuokralleottajan asemaa ja erityisesti sitä, millä mahdollisilla perusteilla vuokralleottaja voi kääntyä suoraan myyjän puoleen ja tehdä vuokrakohteen viallisuuteen liittyviä vaatimuksia. Erilaisilla leasingsopimuksissa käytetyillä valtuutus- ja oikeuksien siirtomalleilla on erilainen merkitys vuokralleottajan vaadeoikeuden laajuuteen. Tutkielman tarkoituksena on osoittaa, ettei virhevastuun jakautumiseen osapuolten välillä tulisi rahoitusleasingin perusmuodossa soveltaa irtaimen esineen vuokraa koskevia yleisiä oppeja, eikä liioin osamaksukauppaa koskevaa lainsäädäntöä. Kauppa- ja vuokrasopimukset tulisi nähdä siten yhtenäisenä sopimuskokonaisuutena, että kaikkien kolmen henkilötahon voitaisiin tulkita olevan yhden kolmikantaisen sopimuskokonaisuuden osapuolia.
Kokoelmat
- Pro gradut [4084]