Lisäsuoritusvelvollisuus yksityishenkilön velkajärjestelyssä : sääntelyn ongelmakohtia ja arviointia

Abstract

Tutkielmassa käsitellään velkajärjestelylakiin kuuluvaa lisäsuoritusvelvollisuutta. Velkajärjestelylaki tuli voimaan vuonna 1993, ja sen jälkeen lakia on muutettu useampaan otteeseen. Tutkielmassa pohditaan lisäsuoritusvelvollisuuden sääntelyyn liittyviä ongelmakohtia ja erityiskysymyksiä. Lisäsuoritusvelvollisuutta käsitellään aikaisemman lainsäädännön, nykylainsäädännön, lakiuudistusehdotusten ja käytännön työkokemusten näkökulmasta. Tutkielma jakaantuu kahdeksaan osaan. Ensimmäisissä osissa keskitytään käsittelemään lisäsuoritusvelvollisuuden sääntelyn historiaa, sekä vireillä olevaan lakiuudistukseen liittyviä mietintöjä. Seuraavissa jaksoissa käsitellään lisäsuoritusvelvollisuuden toteutumista, velkojien roolia ja toimenpiteitä sekä lisäsuorituksen määrää. Viimeisissä luvuissa perehdytään lisäsuoritusjärjestelmään velallisen ja velkojan välisenä sopimuksena, lisäsuoritusten kohtuullistamiskysymyksiin sekä lisäsuoritusten riitauttamis- ja vanhentumiskysymyksiin. Lopussa on vielä johtopäätökset tehdyn tutkielman perusteella.