Avoin tuloksensiirtäminen konsernissa ja konserniin kuuluvan tytäryhtiön vähemmistöosakkeenomistajien suoja

Abstract

Lähtökohtaisesti konserniavustuksen käytön hyväksyttävyys on erilainen yhtiö- ja vero-oikeudessa. Konserniavustuksen taustana on tuoda neutraalisuutta sellaiseen yritystoimintaan, jota harjoitetaan konsernirakenteen kautta. Vero-oikeudessa huomio on kiinnittynyt enemmän KonsAvL:n edellytyksien täyttymiseen. Yhtiöoikeuden puolella huomio on osakeyhtiön varojen jakamisessa ja muussa käyttämisessä. Suomen ja Ruotsin vertailussa kävi ilmi, että järjestelmien välillä on yhtäläisyyksiä, mutta myös eroja. Konsernin avoin tuloksensiirtämisjärjestelmä on osittain yhtenevä, mutta ei kaikilta osin. Kommissionäärisuhdetta ei Suomen järjestelmä tunne. ABL ja OYL muodostavat varojen jaon osalta osittain samanlaisen kehikon. Vähemmistön oikeutta osinkoon ei voi rajoittaa antamalla avustusta siten, että osingon määrä vähenee ilman liiketaloudellista perustetta. Polkevaa käyttäytymistä vastaan on vähemmistöllä käytössä erityisesti OYL:n seuraamusjärjestelmä kaikkein viimeisimpänä keinona. Nämä suojakeinot rakentuvat lähtökohtaisesti yhden kymmenesosan kannatuksen varaan, mutta myös eräissä tilanteissa yksittäinen osakkeenomistaja voi toimia. Yritystoiminnan ympäristön muuttuessa yhä monimutkaisemmaksi nousevat yhtiöoikeudelliset periaatteet tärkeään asemaan. Yhtiön tarkoitus tuottaa voittoa osakkeenomistajille ohjaa yhtiön johdon toimintaa ja johdon tulee edistää tämän tavoitteen saavuttamista. Sellaiset toimenpiteet, jotka eivät perustu liiketaloudellisiin syihin, voivat olla yhtiön edun vastaisia.