Veroviranomainen liiketoimintakiellon valvojana – Empiirinen tutkimus huolenpitovelvollisuuden noudattamisesta
Miettinen, Maiju (2011)
There are no files associated with this item.
Miettinen, Maiju
Lapin yliopisto
2011
openAccess
Tiivistelmä
Uskottava liiketoimintakieltojärjestelmä edellyttää kiellon tehokasta valvontaa. Tutkielmassa selvitetään veroviranomaisen roolia liiketoimintakiellon valvonnassa. Poliisi on vastuussa kiellon valvonnasta, mutta tehokas valvonta edellyttää myös muiden viranomaisten panosta. Vuonna 2007 voimaan tulleella liiketoimintakieltolain muutoksella veroviranomaisen on tullut huolehtia siitä, että sen toiminnassa kiinnitetään huomiota liiketoimintakiellon valvontaan. Tutkielmassa selvitetään veroviranomaisen roolia liiketoimintakiellon valvonnassa ennen vuotta 2007, ja erityisesti vuodesta 2007 alkaen.
Oikeusdogmaattista metodia on käytetty kuvattaessa yleisesti liiketoimintakieltoa sekä liiketoimintakiellon valvontaa poliisin velvollisuutena. Tutkielmassa analysoidaan veroviranomaisen huolenpitovelvollisuuden sisältöä. Lainmuutoksen tavoitteena oli tehostaa liiketoimintakiellon valvontaa. Verotustietolain muutoksella alennettiin kynnystä ilmoittaa oma-aloitteisesti poliisille liiketoimintakiellon valvonnan kannalta relevanteista seikoista. Oikeussosiologista lähestymistapaa ja empiiristä kyselytutkimusta on käytetty selvitettäessä sitä, miten veroviranomainen noudattaa sille asetettua huolenpitovelvollisuutta. Vastaajina on rekisteröijiä, tarkastajia ja asianvalvojia, sillä he voivat ensisijaisesti toteuttaa huolenpitovelvollisuutta veroviranomaisessa.
Tutkielmassa esitetään veroviranomaisen huolenpitovelvollisuuden sisällöksi velvollisuus kiinnittää verovalvonnassa erikseen huomiota kiellon valvontaan. Empiirisen tutkimuksen perusteella veroviranomainen asettaa käytännössä verotustietolain mukaisen ilmoituskynnyksen tason korkeammalle kuin lain sanamuoto tai esityöt edellyttäisivät. Veroviranomaisen voidaan sanoa pyrkivän huolenpitovelvollisuuden toteuttamiseen siten, että liiketoimintakiellon valvonta tehostuisi. Kuitenkaan merkittävää tilastollista muutosta veroviranomaisen aktiivisuudessa ilmoittaa poliisille liiketoimintakiellon valvonnan kannalta tarpeellisista seikoista ei ole tapahtunut.
Veroviranomaiset hyväksyivät sinänsä huolenpitovelvollisuuden velvollisuudekseen. Epäilykset liiketoimintakieltojärjestelmän toimivuudesta ylipäätään vaikuttanevat kuitenkin heikentävästi huolenpitovelvollisuuden noudattamiseen. Liiketoimintakieltojärjestelmän korjauksilla, kuten kiinnittämällä huomiota välikätenä toimimisen ”riskittömyyteen” ja kiellon määräämisedellytysten tiukkuuteen, olisi mahdollista parantaa veroviranomaisen uskoa kiellon vaikuttavuuteen. Tutkimuksen perusteella erityisen tärkeää olisi esimerkiksi veroviranomaisen sisäisellä ohjeistuksella täsmentää verotustietolain mukaisen ilmoituskynnyksen taso, ettei veroviranomainen jäisi epäröimään poliisille ilmoittamista. Myös perusvalvontaa tekevien veroviranomaisten kiinnostuksen herättäminen liiketoimintakiellon valvontaa kohtaan tehostaisi liiketoimintakiellon valvontaa.
Oikeusdogmaattista metodia on käytetty kuvattaessa yleisesti liiketoimintakieltoa sekä liiketoimintakiellon valvontaa poliisin velvollisuutena. Tutkielmassa analysoidaan veroviranomaisen huolenpitovelvollisuuden sisältöä. Lainmuutoksen tavoitteena oli tehostaa liiketoimintakiellon valvontaa. Verotustietolain muutoksella alennettiin kynnystä ilmoittaa oma-aloitteisesti poliisille liiketoimintakiellon valvonnan kannalta relevanteista seikoista. Oikeussosiologista lähestymistapaa ja empiiristä kyselytutkimusta on käytetty selvitettäessä sitä, miten veroviranomainen noudattaa sille asetettua huolenpitovelvollisuutta. Vastaajina on rekisteröijiä, tarkastajia ja asianvalvojia, sillä he voivat ensisijaisesti toteuttaa huolenpitovelvollisuutta veroviranomaisessa.
Tutkielmassa esitetään veroviranomaisen huolenpitovelvollisuuden sisällöksi velvollisuus kiinnittää verovalvonnassa erikseen huomiota kiellon valvontaan. Empiirisen tutkimuksen perusteella veroviranomainen asettaa käytännössä verotustietolain mukaisen ilmoituskynnyksen tason korkeammalle kuin lain sanamuoto tai esityöt edellyttäisivät. Veroviranomaisen voidaan sanoa pyrkivän huolenpitovelvollisuuden toteuttamiseen siten, että liiketoimintakiellon valvonta tehostuisi. Kuitenkaan merkittävää tilastollista muutosta veroviranomaisen aktiivisuudessa ilmoittaa poliisille liiketoimintakiellon valvonnan kannalta tarpeellisista seikoista ei ole tapahtunut.
Veroviranomaiset hyväksyivät sinänsä huolenpitovelvollisuuden velvollisuudekseen. Epäilykset liiketoimintakieltojärjestelmän toimivuudesta ylipäätään vaikuttanevat kuitenkin heikentävästi huolenpitovelvollisuuden noudattamiseen. Liiketoimintakieltojärjestelmän korjauksilla, kuten kiinnittämällä huomiota välikätenä toimimisen ”riskittömyyteen” ja kiellon määräämisedellytysten tiukkuuteen, olisi mahdollista parantaa veroviranomaisen uskoa kiellon vaikuttavuuteen. Tutkimuksen perusteella erityisen tärkeää olisi esimerkiksi veroviranomaisen sisäisellä ohjeistuksella täsmentää verotustietolain mukaisen ilmoituskynnyksen taso, ettei veroviranomainen jäisi epäröimään poliisille ilmoittamista. Myös perusvalvontaa tekevien veroviranomaisten kiinnostuksen herättäminen liiketoimintakiellon valvontaa kohtaan tehostaisi liiketoimintakiellon valvontaa.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4439]