Kaivokset ja kiinteistövero
Viljamaa, Hilla (2013)
There are no files associated with this item.
Viljamaa, Hilla
Lapin yliopisto
2013
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201303011037
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201303011037
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on tutkia kiinteistöveron kohdistamista kaivoksiin. Tavoitteena on selvittää kaivosten kiinteistöverotuksen nykytila ja pohtia verokohtelun muuttamisen tavoitteita, kaivoskiinteistöveron ominaisuuksia hyvän verojärjestelmän ominaisuuksien valossa sekä kaivoskiinteistöveron toteuttamisvaihtoehtoja. Kyseessä on veropoliittinen tutkielma.
Kaivosten nykyinen kiinteistöverotus ei poikkea mitenkään muusta kiinteistöverotuksesta. Kaivosyhtiöt maksavat kiinteistöveroa omistamistaan kiinteistöistä sekä rakennuksista. Esiintymään ei kohdistu kiinteistöveroa, eikä esiintymän arvoa huomioida kiinteistön verotusarvoa määrättäessä.
Kaivoskiinteistöveron tavoitetta voitaneen pitää pääasiallisesti fiskaalisena. Kaivosalan erityispiirteisiin, erityisesti mineraalien vuokraan, liittyy tekijöitä, jotka mahdollistaisivat veron kohdistamisen kaivoksiin vääristämättä verovelvollisen käytöstä. Kaivoskiinteistövero ei kuitenkaan kohdistuisi näihin tekijöihin. Kaivoskiinteistöveron pääasiallisena hyötynä voidaankin nähdä kaivostoiminnan hyväksyttävyyden parantaminen paikallistasolla ja sidosryhmien kesken. Kaivoskiinteistövero mukautuu huonosti kaivoksiin liittyvien ympäristöpoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen.
Kaivoskiinteistövero olisi kaivosyhtiön kiinteisiin kustannuksiin kohdistuva in rem -vero. Kaivoskiinteistövero tuottaisi verotuloja tuotannon alkuvaiheessa, kun yhteisöveroja ei kaivostoiminnan syklin vuoksi todennäköisesti ole saatavissa.
Vero voitaisiin toteuttaa kahdella tavalla. Ensiksi vero voitaisiin kohdistaa maapohjaan (ja rakennuksiin) erityisellä kaivosten kiinteistöveroprosentilla. Malli on samanlainen kuin voimalaitosten kiinteistöverotuksessa. Suurimmat ongelmat liittyvät veron kohdentamiseen sekä ajalliseen ulottuvuuteen. Toiseksi voitaisiin esiintymää kohdella erillisenä vero-objektina. Käytännössä tällöin verotettaisiin kaivosoikeutta. Tähän liittyy ensiksi kiinteistöveron veropohjan laajentaminen erityisten oikeuksien verottamiseen ja toisaalta myös esiintymän verotusarvon määrittämisen ongelmat.
Kaivosten nykyinen kiinteistöverotus ei poikkea mitenkään muusta kiinteistöverotuksesta. Kaivosyhtiöt maksavat kiinteistöveroa omistamistaan kiinteistöistä sekä rakennuksista. Esiintymään ei kohdistu kiinteistöveroa, eikä esiintymän arvoa huomioida kiinteistön verotusarvoa määrättäessä.
Kaivoskiinteistöveron tavoitetta voitaneen pitää pääasiallisesti fiskaalisena. Kaivosalan erityispiirteisiin, erityisesti mineraalien vuokraan, liittyy tekijöitä, jotka mahdollistaisivat veron kohdistamisen kaivoksiin vääristämättä verovelvollisen käytöstä. Kaivoskiinteistövero ei kuitenkaan kohdistuisi näihin tekijöihin. Kaivoskiinteistöveron pääasiallisena hyötynä voidaankin nähdä kaivostoiminnan hyväksyttävyyden parantaminen paikallistasolla ja sidosryhmien kesken. Kaivoskiinteistövero mukautuu huonosti kaivoksiin liittyvien ympäristöpoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen.
Kaivoskiinteistövero olisi kaivosyhtiön kiinteisiin kustannuksiin kohdistuva in rem -vero. Kaivoskiinteistövero tuottaisi verotuloja tuotannon alkuvaiheessa, kun yhteisöveroja ei kaivostoiminnan syklin vuoksi todennäköisesti ole saatavissa.
Vero voitaisiin toteuttaa kahdella tavalla. Ensiksi vero voitaisiin kohdistaa maapohjaan (ja rakennuksiin) erityisellä kaivosten kiinteistöveroprosentilla. Malli on samanlainen kuin voimalaitosten kiinteistöverotuksessa. Suurimmat ongelmat liittyvät veron kohdentamiseen sekä ajalliseen ulottuvuuteen. Toiseksi voitaisiin esiintymää kohdella erillisenä vero-objektina. Käytännössä tällöin verotettaisiin kaivosoikeutta. Tähän liittyy ensiksi kiinteistöveron veropohjan laajentaminen erityisten oikeuksien verottamiseen ja toisaalta myös esiintymän verotusarvon määrittämisen ongelmat.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4515]