Psykiatrinen pakkohoito ihmisoikeuskysymyksenä : potilaiden asema ja valvontaelinten työ oikeusturvan toteuttajana

Abstract

Suomen perustuslaki takaa jokaiselle oikeuden yhdenvertaisuuteen, itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen, ihmisarvoiseen kohteluun, henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Suomi on sitoutunut kunnioittamaan näitä perus- ja ihmisoikeuksia myös usein kansainvälisin sopimuksin. Perus- ja ihmisoikeuksiin voidaan puuttua tai niitä rajoittaa vain tarkoin määrätyin edellytyksin. Mielenterveyspotilaan kohdalla pakkohoito ja hoidon aikaiset pakkotoimenpiteet voivat olla välttämättömiä joko henkilön itsensä tai muiden henkilöiden suojelemiseksi. Tahdosta riippumatta annettavassa hoidossa on kysymys useisiin ihmis- ja perusoikeuksiin puuttumisesta.

Tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta sairaalahoidosta säädetään mielenterveyslaissa. Hoidossa on kysymys laissa potilaan asemasta ja oikeuksista tarkoitetusta terveyden- ja sairaanhoidosta, joten noudatettavaksi tulevat myös kyseisen lain säännökset ja periaatteet, siltä osin kun mielenterveyslaissa ei ole toisin säädetty.

Psykiatrinen pakkohoito on myös hallintotoimintaa; ei ainoastaan tosiasiallisena hallintotoimintana pidettävää hoitotoimintaa, vaan siinä tehdään myös merkittäviä yksilöä koskevia hallintopäätöksiä. Kysymys on julkisen vallan käyttämisestä, mikä perustuslain mukaan pääsääntöisesti edellyttää virkasuhdetta. Tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämisessä on kysymys vahvasta puuttumisesta henkilön vapauteen ja itsemääräämisoikeuteen. Vapauden menetys ei kuitenkaan sellaisenaan muodosta perustetta rajoittaa perusoikeuksia hoidon aikana, vaan ne tulee voida oikeuttaa erikseen kussakin tapauksessa ja kunkin oikeuden osalta. Suomessa turvaudutaan paljon sekä tahdosta riippumattomaan hoitoon, että tahdosta riippumattomiin toimenpiteisiin psykiatrisissa laitoksissa.

Henkilöiden oikeusturvasta on huolehdittu lainsäädännössä niin menettelyä koskevilla säännöksillä, muutoksenhakuoikeudella, kuin valvontaa koskevilla säännöksillä. Tahdosta riippumattoman hoidon erityisen luonteen vuoksi on korostettava muuta kuin perinteistä muutoksenhakua sekä terveydenhuollon oikeussuojakeinoja, muistutusta ja kantelua. Valvontaviranomaisten suorittamilla tarkastuksilla on merkittävä rooli psykiatristen laitosten valvonnassa. Kansallisena tarkastuksia suorittavana valvontaelimenä toimii muun muassa eduskunnan oikeusasiamies ja kansainvälisenä elimenä Euroopan neuvoston kidutuksen vastainen komitea (CPT -komitea).

Suomessa on käynnissä hankkeita ja lakiuudistuksia, joilla pyritään parantamaan potilaiden itsemääräämisoikeutta ja oikeusturvaa, sekä vähentämään pakon käyttöä psykiatrisessa hoidossa. Suomalaisissa psykiatrisissa laitoksissa potilaiden olot ovat pääsääntöisesti kohtuulliset, ellei jopa hyvät, mutta myös useita epäkohtia on havaittavissa.