Hyvän hallinnon perusteet verohallinnossa yrittäjän ennakollisena oikeusturvana

Abstract

Hyvä hallinto luo kansalaisille turvallisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Aiemmin hyväksi hallinnoksi katsottiin lain tarkka noudattaminen, mutta nyt siihen luetaan myös laadullisia osatekijöitä. Tämän oikeusdogmaattisen tutkielman tarkoituksena on selvittää mitä ovat HL 2 luvussa säädetyt hyvän hallinnon perusteet, miten ne ilmenevät Verohallinnon toiminnassa ja millaista ennakollista oikeusturvaa ne antavat yrittäjälle.

Hyvän hallinnon perusteisiin luettavilla hallinnon oikeusperiaatteilla pyritään varmistamaan hallinnon asiakkaiden tasapuolinen ja lain tarkoituksen mukainen kohtelu kaikissa hallintomenettelyn vaiheissa. Verovelvolliselle niiden merkitys on suuri, sillä verotus on erityistä hallintomenettelyä, jolla rajoitetaan verovelvollisen perustuslaillista omaisuudensuojaa. Verorasituksen tulisi jakaantua tasaisesti verovelvollisten kesken, ja heillä tulisi olla mahdollisuus luottaa viranomaisten ratkaisutoiminnan johdonmukaisuuteen ja pysyvyyteen.

Muut hyvän hallinnon perusteet eli palveluperiaate ja palvelun asianmukaisuus, neuvonta, hyvän kielenkäytön vaatimus sekä viranomaisten yhteistyö, takaavat viranomaisten palvelun laatua. Niiden noudattamisella vaikutetaan niin verovelvollisten kykyyn kuin haluunkin huolehtia hallintoasioistansa itse ja oikein.

Hyvän hallinnon perusteet ovat vielä sisällöltään osittain täsmentymättömiä – niin hallinnon virkamiehille kuin verovelvollisillekin. Virkamiesten tietämys hyvän hallinnon osakysymyksistä on verovelvollisillekin tärkeää, sillä hyvää hallintoa koskevat säädökset antavat ennakollista oikeusturvaa vasta kun niitä tosiasiallisesti noudatetaan.