Mielenterveyspotilaan oikeusturva hallintoprosessissa : toteutuuko oikeudenmukainen oikeudenkäynti?

Abstract

Suomen perustuslain sekä potilaslain nojalla jokaisella henkilöllä on oikeus hoitoon. Mielenterveyslain mukaisessa tahdosta riippumattomassa psykiatrisessa sairaalahoidossa on kuitenkin kysymys tilanteesta, jossa potilasta hoidetaan vastoin hänen tahtoaan. Myös psykiatrisessa pakkohoidossa on lähtökohtana potilaan oikeus hoitoon. Hoidon seurauksena potilas menettää henkilökohtaisen vapautensa, joten tilanne on muusta terveyden- ja sairaanhoidosta poikkeava. Perustuslaki sallii tietyin edellytyksin perusoikeuksien rajoittamisen, mutta potilaalle on myös vapaudenriiston aikana taattava mahdollisuus oikeusturvaan.

Suomea sitova Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus ja erityisesti sen 6(1) artiklan mukainen oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin on ollut perustuslain oikeusturvasäännöksen lähtökohtana. Perustuslain oikeusturvaa sääntelevä pykälä rakentuu 1 momentin mukaisesta pääsystä tuomioistuimeen, siellä tapahtuvasta viivytyksettömästä käsittelystä ja 2 momentissa luetelluista oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ulottuvuuksista. Hallintoasioiden osalta oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaa hallinto-oikeuskäsittelyssä sovellettava hallintolainkäyttölaki.

Vasta 1970-luvun lopulla silloiseen mielisairaslakiin otettu ja nykyiseen mielenterveyslakiin sisältyvä muutoksenhakusäännös antaa mielenterveyspotilaalle mahdollisuuden valittaa tahdosta riippumatonta hoitoa koskevasta päätöksestä. Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeisiin kuuluva käsittelyn viivytyksettömyys taataan Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6(1) artiklassa ja perustuslain 21 §:ssä varsin joustavin käsittein. Myös mielenterveyslain mukaan tahdosta riippumatta annettavaa hoitoa koskevat alistus- ja muutoksenhakuasiat on käsiteltävä kiireellisinä. Koska täsmällistä käsittelyaikaa tuomioistuinkontrollissa kuluvalle ajalle ei ole säädetty, on vapaudenriistoon liittyvässä oikeussuojajärjestelyssä ensisijaista päätöksen laillisuuden nopea ja riittävän perusteellinen arviointi riippumattomassa tuomioistuimessa.

Oikeudenkäynnin julkisuusvaatimus on lähtökohtaisesti ainoa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeista, joka ei mielenterveysasioita hallintoprosessissa käsiteltäessä voi toteutua. Mielenterveysasioissa oikeudenkäyntiasiakirjat ovat salaisia, minkä vuoksi suullinen käsittely hallinto-oikeudessa toimitetaan aina suljetuin ovin. Potilaan oikeus tulla kuulluksi toteutuu hallintoprosessissa kohtuullisen hyvin, vaikka suullisen käsittelyn toimittamisesta päätetään hallinto-oikeudessa aina tapauskohtaisesti.

Edellytykset potilaan oikeusturvan takaamiseksi ovat lainsäädännöllisesti hyvät, mutta käytännössä potilaan oikeusturva ja oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin toteutuvat tapauksesta riippuen. Potilaan psyykkisen sairauden vaikeusaste, suljetussa laitosympäristössä oleminen ja sairaalan hoitohenkilökunnan antama informaatio tai sen puuttuminen voivat käytännössä vaikeuttaa potilaan mahdollisuuksia huolehtia oikeuksistaan.