Tarjoajan sopimuksentekotuottamus julkisissa hankinnoissa : hankintayksikön toimenpiteet hankintaoikaisusta vahingonkorvausvaatimukseen
Rantala, Seija (2014)
Rantala, Seija
Lapin yliopisto
2014
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201406271355
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201406271355
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa on käsitelty julkisia hankintoja mahdollisesti kohtaavaa käytännön ongelmaa, jossa hankintapäätöksellä valittu palveluntuottaja tai sen tarjoama palvelu ei täytäkään hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia. Tämä puuttuva kelpoisuus huomataan hieman ennen hankintasopimuksen allekirjoitusta ja tilanne johtuu tarjoajan tarjouksessa antamista virheellisistä tiedoista. Tutkielman ensimmäisessä osassa selvitetään, mitä hankintayksikön tulee tehdä saadakseen valittua uuden, vähimmäisvaatimukset täyttävän palveluntuottajan. Ratkaisuvaihtoehtoina vertailtiin uuteen kilpailutukseen johtavaa hankintamenettelyn keskeyttämistä ja hankintayksikön itsensä tekemää hankintaoikaisua. Toisessa tutkielman osassa tutkittiin hankintayksikön oikeutta vahingonkorvaukseen ja perusteita tälle vahingonkorvausvaatimukselle.
Tätä käytännön ongelmaa on tutkielmassa tutkittu hankintalainsäädännön, oikeustapausten ja oikeuskirjallisuuden avulla. Lisäksi on etsitty vastauksia sopimus- ja vahingonkorvausoikeudesta. Koska tutkin käytännön ongelman ratkaisumahdollisuuksia lainsäädännön valossa, tutkielmaani voidaan pitää oikeusdogmatiikan alaan kuuluvana tutkielmana.
Hankintayksiköllä ei ole oikeutta vahingonkorvaukseen hankintalain mukaan ja vahingonkorvausta on vaadittava tarjoajalta vahingonkorvauslain tai sopimusoikeudellisten periaatteiden nojalla. Tässä kyseisessä tapauksessa on tapahtunut sopimuksentekotuottamus, sillä tarjoaja on erehdyttänyt tilaajaa antamalla vääriä tietoja tarjouskilpailun aikana. Jos sopimuksentekotuottamus katsotaan tapahtuneen sopimussuhteen ulkopuolella, sovelletaan vahingonkorvauslakia. Jos rikkomus taas katsotaan syntyneen sopimussuhteen kaltaisessa tilanteessa, voidaan vahingonkorvaustuomio perustaa pelkästään sopimusoikeudellisiin periaatteisiin. Sopimuksentekotuottamusta koskevia säädöksiä ei ole, joten asiaa käsitellään pelkästään sopimusoikeusperiaatteiden valossa. Julkisissa hankinnoissa vahingot ovat taloudellisia vahinkoja. Tapauskohtaisesti vahingot voidaan korvata negatiivisen sopimusedun mukaisesti tai joissakin yksittäisissä tapauksissa vahingot korvataan positiivisen sopimusedun mukaan.
Tätä käytännön ongelmaa on tutkielmassa tutkittu hankintalainsäädännön, oikeustapausten ja oikeuskirjallisuuden avulla. Lisäksi on etsitty vastauksia sopimus- ja vahingonkorvausoikeudesta. Koska tutkin käytännön ongelman ratkaisumahdollisuuksia lainsäädännön valossa, tutkielmaani voidaan pitää oikeusdogmatiikan alaan kuuluvana tutkielmana.
Hankintayksiköllä ei ole oikeutta vahingonkorvaukseen hankintalain mukaan ja vahingonkorvausta on vaadittava tarjoajalta vahingonkorvauslain tai sopimusoikeudellisten periaatteiden nojalla. Tässä kyseisessä tapauksessa on tapahtunut sopimuksentekotuottamus, sillä tarjoaja on erehdyttänyt tilaajaa antamalla vääriä tietoja tarjouskilpailun aikana. Jos sopimuksentekotuottamus katsotaan tapahtuneen sopimussuhteen ulkopuolella, sovelletaan vahingonkorvauslakia. Jos rikkomus taas katsotaan syntyneen sopimussuhteen kaltaisessa tilanteessa, voidaan vahingonkorvaustuomio perustaa pelkästään sopimusoikeudellisiin periaatteisiin. Sopimuksentekotuottamusta koskevia säädöksiä ei ole, joten asiaa käsitellään pelkästään sopimusoikeusperiaatteiden valossa. Julkisissa hankinnoissa vahingot ovat taloudellisia vahinkoja. Tapauskohtaisesti vahingot voidaan korvata negatiivisen sopimusedun mukaisesti tai joissakin yksittäisissä tapauksissa vahingot korvataan positiivisen sopimusedun mukaan.
Kokoelmat
- Pro gradut [4084]