Yhtiön liikkuvuus ja rajat ylittävät sulautumiset

Abstract

Tutkimukseni kuuluu kansainvälisen yksityisoikeuden alaan ja tarkastelee yhtiöiden liikkumista Euroopan unionissa ja valtion rajat ylittäviin sulautumisiin liittyviä tekijöitä. Yhtiön liikkuvuuteen liittyviä teemoja ovat esimerkiksi yhtiön kotipaikan muuttaminen toiseen jäsenvaltioon (tosiasiallisen ja sääntömääräisen), pääkonttorin siirtäminen toiseen maahan, tytäryhtiöiden perustaminen ja jakautuminen. Euroopan unionin lainsäädäntö takaa yrityksille mahdollisuuden pääkonttorin ja sääntömääräisen kotipaikan muuttamiseen perustamalla Eurooppayhtiö (SE). Eurooppayhtiöt eivät ole kuitenkaan saavuttaneet suurta suosiota. Suomessa oli vuonna 2008 ainoastaan yksi kaupparekisteriin merkitty eurooppayhtiö.

Yhtiön kotipaikan määrittäminen on keskeisin tekijä määriteltäessä yhtiöön soveltuvaa lakia. Euroopassa on edelleen kaksi eri teoriaa, joiden avulla yhtiöön sovellettava laki määritellään. Aiemmin laajalti käytössä ollut kotipaikkateoria on joutunut osittain väistymään perustamisteorian tieltä, mutta silti kotipaikkateoria on edelleen käytössä, eikä Euroopan Yhteisön Tuomioistuimen ratkaisut ole tätä asiaa täysin muuttaneet. Kotipaikkateorian mukaan yhtiön kotipaikka on siinä valtiossa, jossa se on perustettu ja jossa on sen keskushallinto tai pääasiallinen liiketoiminta. Perustamisteorian mukaan yhtiön kotipaikka on siellä, minkä lainsäädännön mukaisesti se on perustettu. Perustamisteorian mukainen kotipaikka on selkeä ja helposti määriteltävissä, kun taas keskushallinnon paikallistaminen voi olla erittäin hankalaa.Kiina ja Yhdysvallat eroavat yhtiön liikkuvuuteen liittyvissä seikoissa Euroopan unionista, vaikkakin yhtäläisyyksiä on löydettävissä kummastakin. Kiina on nouseva ja vahvasti kasvava talousmahti, mutta lainsäädännöllisesti se on erittäin haasteellinen maa. Kirjoitettu laki ei ole läheskään samassa asemassa kuin Euroopassa taikka Yhdysvalloissa. Yhdysvalloissa yhtiön liikkuvuus ja kotipaikan vaihtaminen on hyvin yleistä. Silti sielläkään ei ole näyttöä ”race to the bottom”-ilmiöstä, vaikka tätä uhkakuvaa usein nostetaankin esille. Liittovaltion viranomaiset puuttuvat tarpeen mukaan tilanteeseen, mikäli lainsäädäntökilpailu aiheuttaisi vahinkoa taloudelle. Euroopan unioni ei ole pystynyt harmonisoimaan yhtiöoikeudellisia säännöksiä riittävän toimivalla tavalla, jotta yhteinen markkina-alue olisi todella kilpailukykyinen muiden maailman voimakkaiden taloustoimijoiden tasolla.

Direktiivi rajat ylittävistä sulautumista julkaistiin vuonna 2005 ja kansallinen lainsäädäntö tuli mukauttaa direktiivin mukaiseksi vuoden 2007 loppuun mennessä. Rajat ylittävän sulautumisen avulla yhtiö voi muuttaa siihen sovellettavan lain. Tämä mahdollisuus on kuitenkin edelleen lähinnä teoreettinen, koska siihen liittyvä prosesi on monimutkainen, kallis ja ajallisesti pitkä.

Kiina ja Yhdysvallat eroavat yhtiön liikkuvuuteen liittyvissä seikoissa Euroopan unionista, vaikkakin yhtäläisyyksiä on löydettävissä kummastakin. Kiina on nouseva ja vahvasti kasvava talousmahti, mutta lainsäädännöllisesti se on erittäin haasteellinen maa. Kirjoitettu laki ei ole läheskään samassa asemassa kuin Euroopassa taikka Yhdysvalloissa. Yhdysvalloissa yhtiön liikkuvuus ja kotipaikan vaihtaminen on hyvin yleistä. Silti sielläkään ei ole näyttöä ”race to the bottom”-ilmiöstä, vaikka tätä uhkakuvaa usein nostetaankin esille. Liittovaltion viranomaiset puuttuvat tarpeen mukaan tilanteeseen, mikäli lainsäädäntökilpailu aiheuttaisi vahinkoa taloudelle.

Euroopan unioni ei ole pystynyt harmonisoimaan yhtiöoikeudellisia säännöksiä riittävän toimivalla tavalla, jotta yhteinen markkina-alue olisi todella kilpailukykyinen muiden maailman voimakkaiden taloustoimijoiden tasolla.