Osakeyhtiölain mukaiset sulautumiset ja niiden verokohtelu

Abstract

Tutkielmassa perehdytään osakeyhtiölain (OYL) 16. luvun mukaisiin sulautumisiin ja näiden sulautumisien verokohteluun Suomen oikeusjärjestyksen mukaan. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään fuusion motiiveja ja sudenkuoppia sekä seikkoja, jotka vaikuttavat ja ovat vaikuttaneet yritysten sulautumisintoon Suomessa vuosina 1980-2008. Sulautumisella eli fuusiolla yritetään yleensä saada synergiaetuja, kuten alhaisia tuotantokustannuksia tai tuotannon tehostamista. Perinteisesti sulautumisen vaihtoehto on ollut yhtiön purkaminen. Verotukseen tehdyt muutokset ovat vaikuttaneet fuusioiden houkuttelevuuteen Suomessa. Siirtyminen veroneutraaliin järjestelmään vuonna 1996 vakiinnutti fuusioiden määrän reiluun 1 200 fuusioon vuodessa. Talouden vaihtelut eivät ole vaikuttaneet Suomessa tehtyjen fuusioiden määrään. Fuusion toteutuksen yleisin liiketaloudellinen virhe on ollut huono suunnittelu; haaste on ollut erilaisten yrityskulttuurien yhteensovittaminen sulautumisen jälkeen. OYL 16. luvun mukainen sulautuminen on yritysjärjestely, jossa osakeyhtiöiden varat ja velat yhdistetään. Tytäryhtiösulautuminen on suosituin keino toteuttaa sulautuminen. Sulautuminen on yleisseuraanto: varojen ja velkojen siirtymiseksi ei tehdä muita luovutustoimia kuin sulautumisen rekisteröinti. Sulautumisessa huomioidaan yhtiöiden osakkeenomistajat, velkojat ja erityisten oikeuksien haltijat erilaisilla suojamekanismeilla. Sulautumisen rekisteröinti purkaa sulautuvan yhtiön. Yhtiö lakkaa olemasta, ja sen varat ja velat siirtyvät vastaanottavalle yhtiölle. Elinkeinoverolain (EVL) 52a pykälän mukaisella fuusiolla ei ole välittömiä veroseuraamuksia: verotus lykkääntyy siihen ajankohtaan, kun siirtyneet varat tai vastikkeena saadut osakkeet luovutetaan edelleen. Sulautumisessa ei siis synny voittoa tai tappiota, sillä verotuksessa noudatetaan jatkuvuusperiaatetta. EVL:n 52-52h pykälät perustuvat yritysjärjestelydirektiiviin. EVL 52h pykälän mukaan sulautumiseen ei sovelleta verotuksellista jatkuvuutta, jos on ilmeistä, että järjestelyn yksinomaisena tai yhtenä pääasiallisista tarkoituksista on ollut veron kiertäminen tai veron välttäminen. Näissä tilanteissa fuusiota käsitellään verotuksessa purkautumisena. Käytännössä EVL 52h pykälän soveltamiskynnys on ollut korkea.