Holding-osakekannustinjärjestelmä ja osakeyhtiölain 13:10 §:n mukainen omien osakkeiden rahoituskielto

Abstract

Holding-osakekannustinjärjestelmä on viimeisen kolmen vuoden aikana Suomessa yleistynyt ylimmän johdon palkitsemisjärjestelmä, jossa yhtiön johto omistaa osakkeet tätä tarkoitusta varten perustetun holding-yhtiön kautta. Osakkeiden hankintaan käytettävä rahoitus muodostuu pääosin yhtiön antamasta rahalainasta. Osakeyhtiölain mukaan yhtiö ei saa antaa rahalainaa sitä tarkoitusta varten, että ulkopuolinen voisi ostaa yhtiön osakkeita. Rahoittaminen on kuitenkin mahdollista, jos se tapahtuu jakokelpoisten varojen rajoissa ja siinä tarkoituksessa, että yhtiön työntekijät voisivat hankkia yhtiön osakkeita. Tutkielman tarkoituksena on täten selvittää, tuleeko omien osakkeiden hankinnan rahoituskieltoa soveltaa kyseessä olevaan kannustinjärjestelmään. Tarkastelu tapahtuu lain sanamuodon, yleisten yhtiöoikeudellisten periaatteiden sekä rahoitusapusäännöksen tavoitteiden ja rikkomisen seuraamusten näkökulmasta.

Kannustinjärjestelmän perustamisen yhteydessä rahalainaa saava holding-yhtiö on rahoitusapusäännöksessä tarkoitettu ulkopuolinen taho. Täten järjestelyn perustamiseen liittyvä rahoittaminen on rahoitusapusäännöksen soveltamisen piirissä. Rahoittamiseen soveltuu kuitenkin yllä mainittu työntekijöiden osakehankintoja koskeva poikkeus. Poikkeuksen soveltumista tukevat järjestelystä yhtiön velkojille ja osakkeenomistajille suuntautuvien riskien vähäisyys, rahoitusapusäännöksen rikkomisesta aiheutuvien seuraamusten epätodennäköisyys sekä olemassa oleva oikeus rahoittaa työntekijöiden osakehankintoja erillisen henkilöstörahaston kautta. Näin ollen holdingosakekannustinjärjestelmän perustamiseen liittyvä rahoitustapahtuma ei ole osakeyhtiölain rahoitusapusäännöksen vastaista.

Yhtiön toimitusjohtajan osallistumista kyseessä olevaan kannustinjärjestelmään on pidetty ongelmallisena, koska toimitusjohtajan ei ole perinteisesti katsottu olevan yhtiön työntekijä. Tämä tulkinta on kuitenkin vahvasti työoikeudellisen kontekstin värittämä, eikä sen vuoksi sovellu suoraan kyseessä olevaan tapaukseen. Lisäksi toimitusjohtajan on mahdollista olla erillisen henkilöstörahaston jäsen. Tällä on pyritty siihen, että yhtiön ylin johto voisi olla kokonaisuudessaan saman kannustinjärjestelmän piirissä. Näin ollen on perusteltua sallia toimitusjohtajan osakkuus myös erillisen yhtiön kautta rakentuvassa kannustinjärjestelmässä. Täten holding-osakekannustinjärjestelmän perustamiseen liittyvä rahoitustapahtuma ei ole osakeyhtiölain rahoitusapusäännöksen vastaista myöskään silloin, kun yhtiön toimitusjohtaja on mukana järjestelyssä.