Osuustoiminnan kehityksestä ja jäsenten omistajahallinnosta

Abstract

Tutkielmani on yleisesitysmäinen kirjoitus osuustoiminnallisten yritysten omistajaohjauksesta ja -hallinnosta ajankohtaisine kysymyksineen. Omistajuus on osuuskunnissa omanlaistaan. Jäsenet voivat toimia yrityksissä hyvin monenlaisissa rooleissa osuuskunnan tyypistä riippuen. Siinä missä osakeyhtiön osakas toivoo mahdollisimman suurta tuottoa sijoitukselleen, osuuskunnan osakas hyötyy jäsenyhteisön tarjoamista palveluista, joita osuuskunta tuottaa taloudellisella toiminnallaan.

Jäsenet käyttävät päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa tai valitsemansa edustajiston välityksellä yhdenvertaisuuden periaatetta noudattaen. Osuuskuntalaissa taataan jäsenille useita oikeuksia kokousmenettelyyn liittyen. Jäsenten oikeuksista ja velvollisuuksista määrätään tarkemmin osuuskunnan säännöissä, joiden muuttamiseen sovellettavilla määräenemmistö- ja yhdenvertaisuusvaatimuksilla turvataan jäsenten oikeuksia. Ehdotuksessa uudeksi osuuskuntalaiksi tahdonvaltaisuutta ollaan lisäämässä, jolloin sääntöjen merkitys kasvaa. Jäsenen oikeuksiin vaikuttavat myös osuustoiminnan yhteisyrittäjyyteen perustuvat arvot.

Eri toimielinten roolijakojen selkeys on tärkeää hyvän hallinnon takaamiseksi. Lähtökohtaisesti omistajat valitsevat hallituksen, joka valitsee toimitusjohtajan. Omistajaohjauksessa hallintoneuvostolla on myös tärkeä roolinsa hallinnon valvojana.

Omistajaohjauksessa korostuvat etenkin hallituksen kokoonpano, sen eri valiokuntien ja toimikuntien merkitys, toiminnan tehokkuus, hallituksen jäsenten pätevyys ja riippumattomuus. Hyvä hallinto toimii vastuullisesti ja laillisesti avoimuuden periaatetta noudattaen. Omistajien oikeuksien toteutumiseksi tiedonantovelvollisuuksien tehokas toteutuminen on keskeisen tärkeää.

Ehdotus uudeksi osuuskuntalaiksi pyrkii osaltaan parantamaan osuuskuntien toimintaedellytyksiä. Uudistuksina tulivat esimerkiksi mahdollisuus antaa osakkeita, muutokset osuuskunnan kokouksen enemmistövaatimuksiin sekä yleinen tahdonvaltaisuuden lisääntyminen. Pyrin Kansainvälisenä Osuustoiminnan vuotena 2012 tuomaan esiin osuustoiminnallisen yrityksen hallintojärjestelmän piirteitä, jotka mahdollistavat sen aikaisempaa laajemman käytön liike-elämässä. Osuuskunnat ovat jääneet pitkälti osakeyhtiöiden varjoon, eikä yritysten potentiaalia ei ole täysin ymmärretty ja osattu hyödyntää elinkeinoelämässä. Myös julkisen sektorin, etenkin kuntien, palvelutuotannossa yritysmuodon erityispiirteet voivat tarjota vaihtoehtoisia tapoja järjestää toimintaa.

Hyödynnän myös oikeusvertailevaa metodia suhteessa Ruotsin ja Norjan lainsäädäntöön ja selvitän osuustoiminnan tilaan kyseisissä valtioissa, joiden sääntely on onnistunut tarjoamaan hyvät puitteet osuustoiminnalle. Kansainvälistymisen instrumenttina esittelen myös neuvoston asetukseen eurooppaosuuskunnan säännöistä perustuvaa eurooppaosuuskuntaa ja sen mukaisen hallinnointijärjestelmän käyttöedellytyksiä.