Yhteinen määräävä markkina-asema yrityskauppavalvonnassa ja väärinkäyttösääntelyssä

Abstract

Tutkimuksessa käsitellään yhteisen määräävän markkina-aseman käsitteen sisältöä yrityskauppavalvonnan sekä väärinkäyttösääntelyn näkökulmasta. Vaikka käsitteen on perinteisesti katsottu perustuvan samassa lainkohdassa esitettyyn määritelmään, käsite on kehittynyt eri tavalla tulevaisuuden arviointiin perustuvassa yrityskauppavalvonnassa ja tietyn menettelyn ajankohdan mukaisten olosuhteiden arviointiin perustuvassa väärinkäyttösääntelyssä. Oikeuskirjallisuudessa ja Suomen kilpailulainsäädännön esitöissä on suhtauduttu yrityskauppavalvonnassa kehittyneen yhteisen määräävän markkina-aseman käsitteen soveltamiseen määräävän aseman väärinkäyttöön huomattavan varoen, jopa kielteisesti.

Yhteisen määräävän markkina-aseman syntymisen arvioinnista on kehittynyt yrityskauppavalvonnassa jo melko kattavasti oikeuskäytäntöä, ja oligopoliriippuvuuteen perustuva yhteinen määräävän markkina-asema on jo vakiintunut osaksi käsitteen sisältöä yrityskauppavalvonnassa. Tässä tutkimuksessa keskitytään erityisesti markkinoiden ominaisuuksien vaikutusten arviointiin horisontaalisissa yrityskaupoissa. Tutkimuksessa markkinoiden ominaisuudet on jaettu sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin, minkä lisäksi käydään läpi yrityskaupan markkinoihin aiheuttamien muutosten vaikutus yhteisen määräävän markkina-aseman syntymisen todennäköisyyteen.

Markkinoiden ominaisuuksien vaikutus yhteisen määräävän markkina-aseman syntymiseen on jäänyt osittain epäselväksi tai niiden vaikutusta ei ole otettu huomioon kokonaisvaltaisesti. Erityisesti rangaistusmekanismien toimintaa liittyvien tekijöiden vaikutus on jäänyt vielä epäselväksi.

Tämän tutkimuksen tarkoitus on myös selvittää EU:n ja Suomen oikeuskäytännön avulla, onko olemassa kaksi erilaista sisältöä yhteisen määräävän markkina-aseman käsitteelle, vai voidaanko oligopoliriippuvuuteen perustuvan yhteisen määräävän markkina-aseman käsitteen katsoa soveltuvan myös väärinkäyttösääntelyyn. Tämän lisäksi on selvitettävä, kuinka tällaista asemaa voidaan väärinkäyttää, vai voidaanko yleensä.

EU:n oikeuskäytännön perusteella voidaan todeta, että myös oligopoliriippuvuuteen perustuvaa määräävää markkina-asemaa voidaan soveltaa myös mahdollisen väärinkäytön selvittämisessä. Yhteisessä määräävässä markkina-asemassa olevat yritykset voivat syyllistyä asemansa väärinkäyttöön jopa yksinkin, mutta tällöin on tunnistettava, onko kyseessä yhteisestä linjasta poikkeaminen vai yhteisen ryhmän hyväksi tehty kilpailunrajoitus, jonka tarkoituksena on esimerkiksi estää potentiaalisen tehokkaan kilpailijan tuleminen alalle.