Tieto- ja viestintärikokset rikoslain 38 luvussa

Abstract

Tutkielmassani käsittelen tieto- ja viestintärikoksia rikoslain 38 luvussa. Tietotekniikkaan liittyvät rikokset on otettu huomioon rikoslainsäädännössä kahdella tavalla. Silloin kun tietotekniikan väärinkäytökset ovat luonteeltaan samantyyppisiä kuin perinteiset rikokset, on tarkistettu näitä rikoksia koskevia säännöksiä. Jos tietotekniikka on tuonut mukanaan uudenlaista käyttäytymistä, on säädetty uusia tietotekniikkaan liittyviä tunnusmerkkejä.

Tietotekniikkarikos määritellään rangaistavaksi teoksi, jonka kohteena, välikappaleena tai tekoympäristönä on tietojärjestelmä siihen kuuluvine laitteineen ja jonka tekeminen ja / tai rikosprosessuaalinen käsittely välittömästi edellyttää tietoteknistä erityistietämystä. Tietotekniikkarikoksissa on rangaistavaa vain se, mikä on rangaistavaksi säädettyä. Tietotekniikan jatkuva muuttuminen on luonut paineita uudistaa rikoslakia, koska haitallisia tekoja ei aina ole ollut mahdollista katsoa rikoksiksi ilman rikosten tunnusmerkistöjen uudistamista.

Tieto- ja viestintärikokset ovat hyvin kansainvälisiä rikoksia. Tietoverkkoja pitkin rikokset ylittävät helposti valtioiden rajoja. Tästä johtuen kansainvälistä yhteistyötä on harjoitettu paljon.

Rikoslain 38 luku uudistui vuonna 1995 käsittämään tieto- ja viestintärikokset. Tällä hetkellä siihen kuuluu 12 eri pykälää. Kyseistä lukua on muutettu lakimuutoksin 5 kertaa vuoden 1995 jälkeen. Tieto- ja viestintärikosten määrät ovat nousseet koko ajan. Vuonna 2010 rikosilmoituksia tehtiin rikoslain 38 luvun osalta 760 kappaletta.

Tulevaisuudessa tietoteknisen kehityksen myötä säännöksiä tullaan muuttamaan. Tällä hetkellä suunnitelmissa on ainakin henkilötietolakiin tulevat muutokset uuden henkilötietodirektiivin sekä uuden identiteettilain säätämisen myötä.