Julkisuusperiaate ulosotossa

Abstract

Ulosoton valtakunnallinen tietojärjestelmä Uljas otettiin käyttöön 1.3.2004. Samassa yhteydessä oli välttämätöntä tarkistaa ulosottorekisteriin tallennettavien tietojen julkisuutta koskevat säännöt. Rekisterin julkisia tietoja luovutetaan järjestelmästä saatavilla maksullisilla todistuksilla. Luonnollista henkilöä velallisena suojataan, joten velallistieto on julkinen vain UK 1.31 pykälässä mainitussa todistuksessa.

Ulosottokaari erityislakina syrjäyttää julkisuuslain siltä osin kuin asiasta on säädetty ulosottokaaressa. Julkisuuslain 24 pykälän 1 momentin 23 kohdassa on viittaussäännös ulosottokaaren 1.30-31 §:iin. Näin ollen paperidokumenttien julkisuus ratkaistaan samojen periaatteiden mukaan kuin rekisteritietojen julkisuus. Ulosottoselvitys on erikseen säädetty salaiseksi.

Ulosmittauksen kohdetta koskeva tieto on salainen, vaikka tieto ulosmittauksesta merkitään julkiseen rekisteriin ja sitä kautta myös velallisen nimi on mahdollista saada selville. Julkisuusperiaatteen keskeisimpänä tehtävänä ulosotossa nähdään kontrollitehtävä eli ulosottomiehen toimien lainmukaisuuden valvonta. Tosiasiassa kontrollifunktio toteutuu vain asianosaisten kantelu- ja valitusmahdollisuuden kautta sekä virallisen laillisuusvalvonnan yhteydessä. Yleisöllä ei ole mahdollisuutta seurata ulosoton lainmukaisuuden noudattamista, koska julkisen todistuksen tietosisältö on niukka eikä muita päätöksiä ole mahdollista saada muiden kuin asianosaisten.

Verrattuna 1.3.2004 voimaan tulleen ulosottolain edeltäjään ulosoton julkisuutta on merkittävästi kavennettu, vaikka julkisen tiedon saanti sinänsä on helpottunut, kun todistuksen voi pyytää mistä tahansa ulosottopiiristä. Todistusta ei kuitenkaan voi saada anonyymisti: kaikki tiedon pyytäjät merkitään ulosottorekisteriin ja tiedon kohteella on oikeus halutessaan saada tietää, kuka on pyytänyt hänestä yleisöjulkisen todistuksen.