Non Disclosure Agreement : ja luottamuksellisen tiedon salassapitoehtoihin liittyviä erityiskysymyksiä

Abstract

Infrastruktuurin muutoksen ja erityisesti informaatioinfrastruktuurin, informaation ja sen laadun merkityksen sekä tekniikan erilaisten käyttötapojen muuttuessa myös yhteiskunta on muuttunut. Nykyään puhummekin informaatioyhteiskunnnasta. Informaatiolla ja etenkin sen aktiivisella suojaamisella kilpailijoilta on erityinen merkitys yhtiöille. Informaatioyhteiskunnassa kysymys ei ole kuitenkaan vain yhteiskunnan kehitystä verraten hitaasti seuraavasta oikeudellistumisesta, vaan se on nimenomaan riskien havaitsemista, myös yhtiöiden mahdollisten riskien havaitsemista. Informaatioyhteiskunta on yhä enemmän riskiyhteiskunta, jossa tiedon suojaamisella on olennainen merkitys liike-elämän toimivuuden ja etenkin yhtiöiden kilpailukyvyn ylläpidon kannalta.

Teknologian kehittyminen, globalisoituminen sekä kansainvälisen kaupankäynnin ja työvoiman liikkuvuuden lisääntyminen ovat aiheuttaneet NDA-sopimusten (Non Disclosure Agreement) vallankumouksen suomalaisessa liike-elämässä. NDA-sopimuksella tarkoitetaan salassapitosopimusta, jossa sopimusosapuolet hyväksyvät osapuolelta toiselle siirtyvän tiedon säilymisestä salassapidettävänä. Oikeusinformatiikan kentässä NDAsopimukset voidaan paikantaa informaatio- ja tietotekniikkaoikeuden piiriin.

Keskeisin tutkimusmetodi on lainoppi eli oikeusdogmatiikka. Tutkielman tarkoituksena on esitellä NDA-sopimus ja sen käyttötarkoitukset luottamuksellisen tiedon suojaamisessa. Tutkielmassa käsitellään Suomen lainsäädännön epäyhtenäistä yrityssalaisuuslainsäädäntöä ja esitellään niitä keinoja, joilla yhtiöt voivat paikata lainsäädännön puutteita. Tutkielman perehdytään myös luottamuksellisen tiedon ja yrityssalaisuuden määrittelyn problematiikkaan. Lopuksi käydääm läpi eräitä NDA-sopimusehtoihin liittyviä erityiskysymyksiä.