Borderless Internet governance : improvements to legitimacy

Abstract

Tutkielman kohteena on Internetin hallinnointi sen laajassa merkityksessä. World Summit for Information Society määritteli tähän kuuluvan ”internetin kehitystä ja käyttöä muovaavien yhteisten periaatteiden, normien, sääntöjen, päätöksenteon, menettelytapojen ja ohjelmien kehittäminen ja soveltaminen valtioiden, yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan toimesta, jokaisen näistä toimiessa omassa roolissaan”. Siten, Internetin hallinnointi käsittää ja tuo yhteen moninaisen joukon erilaisia toimijoita, kulttuureita sekä näkemyksiä. Nykyinen hallinnointimalli omaa piirteitä Internetin kehityksen historiasta sekä silloisista toimintatavoista. Sen lisäksi, hallinnointimallin kehitykseen on vaikuttanut ja vaikuttaa moni rinnakkainen tapahtumienkulku, jotka ovat vaikutussuhteessa toisiinsa. Tutkielman tarkoituksena on ehdottaa muutoksia Internetin hallinnoinnin legitimiteetin parantamiseksi kohteenaan sekä Internet Corporation for Assigned Names and Numbers (ICANN) että Internetin ja sen sovellusten koodien luominen ja seurannaisilmiöt. ICANN on yhdysvaltalainen, yksityinen, voittoa tavoittelematon yhteisö, joka hallinnoi Internetin nimipalvelujärjestelmää. Lyhyen historiansa aikana ICANN on kehittynyt valtavasti. Tästä huolimatta, ICANNin tosiasiallinen vastuu Internetin sidoshenkilöille sekä sen toiminnan läpinäkyvyys ovat olleet jatkuvan kritiikin kohteena. Nämä kaksi legitiimin toiminnan ominaispiirrettä on sisällytetty vuoden 2009 sopimukseen Yhdysvaltain hallituksen ja ICANNin välillä (Affirmation of Commitments (AoC)). Vuoden 2010 lopulla ensimmäinen paneeli, joka asetettiin AoC:n mukaisesti, sai päätökseen loppuraportin ICANNin toiminnasta sille asetettujen velvollisuuksien täyttämiseksi. Tämä loppuraportti on lähtökohtana tässä tutkimuksessa. Internetin sekä sen sovellusten koodien luominen ja seurannaisilmiöt on toinen tärkeä kokonaisuus. Tekniikka asettaa reunaehdot toiminnalle. Sen lisäksi, sillä on duaali funktio; gps voi auttaa löytämään eksyneen, mutta sitä voi käyttää myös laittomaan seurantaan.Tekniikka ei myöskään ole arvoneutraali vaan se väistämättä puoltaa yhtä arvoa toisen yli. Nämä tekniikan ominaisuudet yhdistettynä työkenttään, joka on pääasiassa itsehallinnoitu, esiintuo vääjäämättä kysymyksen kansalaisten oikeuksien toteuttamisesta ja turvaamisesta. Tähän liittyen ehdotan joitain muutoksia vallitsevaan lain tulkintatapaan sekä käyttöönotettavaksi ns. perusoikeustestin. Internet ja sen sovellukset ovat tärkeä osa nyky-yhteiskuntaa ja sen toimivuutta. Tämä bit-maailma kuitenkin poikkeaa monessa suhteessa siitä, miten asiat perinteisesti on järjestetty. Oikeusinformatiikka oikeudenalana on kuin tehty tutkimaan juuri Internetiin soveltuvaa oikeutta sekä Internetin hallinnointia.