Yksityiselämän suojan ja salaisten pakkokeinojen välinen konflikti rikosprosessissa

Abstract

Tarkastelun kohteena on yksityiselämän suojan ja pakkokeinojen välinen konflikti rikosprosessissa. Perus- ja ihmisoikeuksilla on keskeinen merkitys nykypäivänä ja lainsäätäjällä on velvollisuus aktiivisesti turvata perusoikeuksia ja edistää niiden toteutumista. Perusoikeudet eivät kuitenkaan voi olla niin ehdottomia, ettei niitä saisi missään olosuhteissa tai missään laajuudessa rajoittaa. Rikollisuuden kansainvälistyminen ja järjestäytyminen tarkoittaa sitä, että rikollisuus on yhä suunnitelmallisempaa ja vaikeammin torjuttavaa. Tämän vuoksi rikostorjunnassa on tarvittu yhä tehokkaampia keinoja kuten salaiset pakkokeinot.

Salaisilla pakkokeinoilla joudutaan puuttumaan perusoikeuksiin, vieläpä niiden ydinalueeseen. Tämä on sallittua, kunhan puuttumisen perusteista säädetään tarpeeksi täsmällisesti ja yleiset oikeusturvajärjestelyt ovat riittävät. Yksityisyyden suoja ja tehokas rikostorjunta eivät sinällään ole toisensa poissulkevia ja rikosten estämisellä sekä selvittämisellä suojataan samalla myös perus- ja ihmisoikeuksia.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuista voidaan päätellä, että lainvastaisesti hankitun todistusaineiston hyödyntäminen sinänsä ei ole automaattisesti Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan eikä perusoikeuksien vastaista, jos kokonaisuudessaan täytetään tässäkin tapauksessa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset. Tämä ihmisoikeustuomioistuimen käytäntö jättää kansallisille tuomioistuimille laajan harkintavallan kussakin yksittäistapauksessa. Tätä tulkintaa on lähtökohtaisesti noudatettu myös kaikissa pohjoismaissa.

Tutkielmassa tarkasteltujen oikeustapausten valossa näyttäisi siltä, että todisteiden hyödyntämistä on rajoitettu toistaiseksi varsin harvoin. Perusoikeuksien merkitystä kuitenkin korostetaan ja pakkokeinoja käytetään yhä laajemmin ja useammin. Näiden välille syntyy väistämättä yhä enemmän konflikteja. Kun tulkinnanvaraisten tilanteiden määrä lisääntyy, päädyttäneen tulevaisuudessa useammin myös todisteiden hyödyntämisrajoituksiin.