Kuka vastaa? : sananvapaus ja päätoimittajan vastuu muuttuvassa mediassa
Oikarinen, Marjo (2013)
Oikarinen, Marjo
Lapin yliopisto
2013
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201311281347
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201311281347
Tiivistelmä
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on antanut Suomelle lukuisia langettavia päätöksiä sananvapauden rikkomisesta. Median sananvapautta on rajoitettu yksityisyydensuojan takia, vaikka rajoittaminen ei ole ollut välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa. EIT:n linjausten jälkeen suomalaiset tuomioistuimet ovat oppineet punnitsemaan näitä kahta perusoikeutta vastakkain ja perustelemaan ratkaisunsa paremmin. Vuoden 2014 alussa rikoslakiin tulee muutoksia, joissa linjaukset otetaan huomioon. Tutkielmassa käydään läpi keskeisiä EIT:n ja korkeimman oikeuden sananvapausrat-kaisuja ja osoitetaan, miten KKO:n linja on muuttunut sananvapausmyönteisemmäksi.
Toinen keskeinen tavoite oli tutkia, miten kohta 10 vuotta voimassa ollut laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä on muuttanut päätoimittajan vastuuta. Lain 13 §:ssä on säädetty päätoimittajarikkomuksesta, josta vastaava toimittaja voidaan tuomita, jos hän olennaisesti laiminlyö toimitustyön johtamis- ja valvontavelvollisuutensa. Painovapauslain aikana päätoimittaja oli viimekätisessä vastuussa rikollisesta ilmaisusta, vaikka hän ei olisi nähnyt sisältöä ennen julkaisua. Päätoimittajarikkomuksesta on annettu alioikeuksissa vain neljä tuomiota, joista yksi muuttui hovioikeudessa rikoslain mukaiseksi osallisuusvastuuksi. Kaikki lainvoimaiset käräjäoikeustuomiot koskivat toimitus-ten ulkopuolisten kirjoituksia. Päätoimittajan vastuu alaistensa tekemisestä on selvästi vähentynyt, jos hän ei osallistu päivittäiseen lehdentekoon, ja vastuuta on siirretty alemmille esimiehille.
Kolmanneksi pohdin lehtien välisen yhteistyön vaikutuksia vastuukysymyksiin. Media on murroksessa ja työpaikat vähenevät nopeasti, kun sisältöjä luetaan ilmaiseksi verkossa eikä tilata lehtiä. Siksi konsernit ovat ryhtyneet myymään toisilleen juttuja ja kokonaisia sivuja, joita julkaistaan eri puolella Suomea. Jokainen lehti on vastuussa julkaisemistaan sisällöistä, mutta yhteistyössä on korostettu tekijän vastuuta. Vastuuta ei ainakaan vielä ole jouduttu puntaroimaan tuomioistuimissa, joten haastattelin päätoimittajia, jotka tulkitsivat vastuukysymyksiä vähän eri tavoin. Verkon keskustelupalstat, vihapuhe ja tiedon nopea leviäminen verkossa tuovat omat haasteensa medialle.
Toinen keskeinen tavoite oli tutkia, miten kohta 10 vuotta voimassa ollut laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä on muuttanut päätoimittajan vastuuta. Lain 13 §:ssä on säädetty päätoimittajarikkomuksesta, josta vastaava toimittaja voidaan tuomita, jos hän olennaisesti laiminlyö toimitustyön johtamis- ja valvontavelvollisuutensa. Painovapauslain aikana päätoimittaja oli viimekätisessä vastuussa rikollisesta ilmaisusta, vaikka hän ei olisi nähnyt sisältöä ennen julkaisua. Päätoimittajarikkomuksesta on annettu alioikeuksissa vain neljä tuomiota, joista yksi muuttui hovioikeudessa rikoslain mukaiseksi osallisuusvastuuksi. Kaikki lainvoimaiset käräjäoikeustuomiot koskivat toimitus-ten ulkopuolisten kirjoituksia. Päätoimittajan vastuu alaistensa tekemisestä on selvästi vähentynyt, jos hän ei osallistu päivittäiseen lehdentekoon, ja vastuuta on siirretty alemmille esimiehille.
Kolmanneksi pohdin lehtien välisen yhteistyön vaikutuksia vastuukysymyksiin. Media on murroksessa ja työpaikat vähenevät nopeasti, kun sisältöjä luetaan ilmaiseksi verkossa eikä tilata lehtiä. Siksi konsernit ovat ryhtyneet myymään toisilleen juttuja ja kokonaisia sivuja, joita julkaistaan eri puolella Suomea. Jokainen lehti on vastuussa julkaisemistaan sisällöistä, mutta yhteistyössä on korostettu tekijän vastuuta. Vastuuta ei ainakaan vielä ole jouduttu puntaroimaan tuomioistuimissa, joten haastattelin päätoimittajia, jotka tulkitsivat vastuukysymyksiä vähän eri tavoin. Verkon keskustelupalstat, vihapuhe ja tiedon nopea leviäminen verkossa tuovat omat haasteensa medialle.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4472]