Rikoksiin liittyvä profilointi : erityisesti naisiin kohdistuvan väkivallan näkökulmasta

Abstract

Tutkielma käsittelee rikoksiin liittyvää profilointia. Tutkielmassa profiloinnilla tarkoitetaan käyttäytymisanalyysiä, rikoksenteko-olosuhteiden analysointia ja psykologista tekijäprofilointia. Profilointi voi olla tapauskohtaista piirteiden analyysiä ja vertaamista tai systemaattisempaa tutkimista. Tarkoituksena on luoda käsitys nykyisestä profilointijärjestelmästä ja profiloinnista rikosprosessin kannalta ja erityisesti naisiin kohdistuvan väkivallan näkökulmasta. Tutkielmassa selvitetään profiloinnin ja profiloijien asemaa ja merkitystä rikosprosessin eri vaiheissa ja oikeudenkäyttöön liittyvissä kysymyksissä. Osoitan, että profilointi voi kytkeytyä monin tavoin hyväksyttävästi rikosprosessiin ja oikeudenkäyttöön, vaikka tietyin osin sen hyödyntämiseen on suhtauduttava kriittisesti. Erityisesti olen pohtinut profilointia syyntakeisuusarvioinnin ja todistusoikeuden näkökulmasta. Olen myös tarkastellut, miten profilointiin liittyviä kysymyksiä on lähestytty muissa maissa. Tarkastelen profiloinnin heikkouksia ja vahvuuksia tarkoituksena selvittää mahdollisuuksia parantaa profiloinnin hyödyntämistä tulevaisuudessa. Aihetta on tarkasteltu sekä suomalaisen että ulkomaalaisen kirjallisuuden, tutkimusten ja oikeustapausten, sekä virallisaineiston kautta.

Profilointia on hyödynnetty tyypillisesti väkivaltaisissa rikoksissa ja niistä etenkin sarjamuotoisissa henkirikoksissa, raiskauksissa ja tuhopoltoissa. Nykyisin voidaan määritellä kaksi pääasiallista profiloinnin koulukuntaa – yhdysvaltalainen ja eurooppalainen profilointisuuntaus. Profiloinnin hyödynnettävyydestä ja tieteellisestä pätevyydestä on näkemyseroja. Profiloinnin asemaan hyväksyttynä ja tehokkaana menetelmänä vaikuttavat erilaisten määritelmien monilukuisuus, teoriapohjan hajanaisuus samoin kuin useat erilaiset lähestymistavat ja menetelmät. Olen lähestynyt kysymystä profiloinnin hyväksyttävyydestä ja pätevyydestä tarkastelemalla tieteellisiin tutkimuksiin liitettävien elementtien ilmenemistä ja kriteerien täyttymistä profilointiprosessissa. Tietyin edellytyksin ja asianmukaisesti suoritetussa profiloinnissa täyttyvät pääpiirteissään tieteelliselle tutkimukselle asetettavat kriteerit, joten profilointia voitaisiin pitää hyväksyttävänä tieteellisenä tutkimuksena ja siten pätevänä menetelmänä.

Suurin osa profilointiin liittyvistä heikkouksista olisi vältettävissä kehittämällä profilointijärjestelmää. Profiloinnin vahvuudet ilmenevät sen monipuolisesta hyödynnettävyydestä useissa rikosprosessiin liittyvissä kysymyksissä ja monilla muilla alueilla oikeudenkäytössä. Profilointi on monin tavoin hyödyllinen apuväline rikostapausten selvittämisessä ja arvioinnissa esitutkinnassa ja syyteharkinnassa. Profiloinnin käyttöön tuomioistuinkäsittelyssä todisteena tai syyntakeisuusasteen määrittäjänä on suhtauduttava kriittisesti, mutta sitä voitaisiin käyttää haastattelustrategian määrittelemiseen. Profilointia voidaan hyödyntää rikosehkäisyssä samoin kuin hoidollisissa ja muissa toimenpiteissä, arvioissa ja päätöksenteossa, kuten vaarallisuusarvioinneissa ja käyttäytymisen ennustamisessa. Tutkielmassa esitetty profiloinnin monipuolinen hyödyntäminen edellyttää kuitenkin vielä menetelmien kehittelemistä.

Profilointi on kehittämisen arvoinen alue. Profiloinnissa tulisi hyödyntää sekä deduktiivista että induktiivista päättelyä. Eri profilointisuuntausten hyväksi havaitut elementit tulisi yhdistää pätevän ja tehokkaan profilointimenetelmän kehittämiseksi. Profilointia voitaisiin soveltaa vainoamis- ja ahdistelukäyttäytymiseen, kunniaväkivaltaan ja virtuaaliseen seksuaalirikoskäyttäytymiseen. Menetelmien ohella myös profilointijärjestelmää on kehitettävä esimerkiksi luomalla tietokantoja profilointimenetelmien tarpeisiin, kehittämällä sertifikaatiojärjestelmä profiloija-ammattilaisille ja perustamalla rikosprofilointiyksikköjä.