Sovittelun vaikutus rikosprosessin lopputulokseen

Abstract

Tutkielman aiheena on, miten sovittelutoimiston järjestämä sovittelu on käytännössä vaikuttanut rikosasian lopputulokseen rikosprosessissa. Tutkielmassa selvitetään, onko rikosprosessi päättynyt sovittelun vaikutuksesta ja onko sovittelu vaikuttanut mahdolliseen rangaistukseen. Tutkimusaineisto on koottu entisten Kajaanin ja Kuhmon kihlakuntien poliisilaitosten alueilla tapahtuneista rikoksista, joista on tehty sovittelualoite sovittelutoimistoon 1.8.2006 - 31.12.2008. Tutkimusaineiston rikoksista on selvitetty poliisin, syyttäjän ja käräjäoikeuden tekemien päätösten avulla sekä sovittelutoimistosta saatujen tietojen perusteella, miten sovittelu on niissä toteutunut sekä miten sovittelu on vaikuttanut rikosten käsittelyyn ja mahdollisiin rangaistuksiin rikosprosessissa.

Tutkielma jakaantuu kahteen osaan. Alun teoriaosassa selvitetään sovittelun taustaideologiaa restoratiivista oikeutta ja siihen liittyviä menettelyjä ja arvoja sekä sovittelua, sen toimittamista ja siihen liittyviä periaatteita. Lisäksi teoriaosassa selvitetään lainsäädännön kautta sovittelun oikeudellisia vaikutuksia rikosprosessissa. Empiirisessä osassa selostetaan ja arvioidaan tutkimusaineistoa. Empiirisessä osassa ja lopun johtopäätöksissä arvioidaan sitä, onko sovittelulla ollut käytännössä niitä vaikutuksia rikosprosessiin, mitä lainsäädännössä säädetään.

Empiirisessä osassa tarkasteltu tutkimusaineisto koostuu 176 rikoksesta, joista noin 54 % on virallisen syytteen alaisia rikoksia. Virallisen syytteen alaisista rikoksista suurimman osan käsittely päättyi syyteharkintavaiheessa. Asianomistajarikoksista suurimman osan käsittely päättyi esitutkintavaiheessa. Sovittelu vaikutti kaikissa poliisin tekemissä päätöksissä sekä lähes kaikissa syyttäjän tekemissä päätöksissä. Tuomioistuimen päätöksiin sovittelu vaikutti noin joka neljännessä tapauksessa. Kaikkiaan sovittelu vaikutti joko yksin tai yhdessä muun perusteen kanssa suurimmassa osassa rikoksia. Lisäksi sovittelu vaikutti enimmän osan rikoksesta epäiltyjen osalta: seitsemän epäillyn rangaistus lieveni, yksi sai huomautuksen ja 154 epäiltyä jäi ilman rangaistusta. Tutkimusaineiston perusteella sovittelu on vaikuttanut rikosprosessin lopputulokseen rikoksesta epäillyn kannalta myönteisesti suurimmassa osassa tapauksia. Sovittelusta on ollut suurimmassa osassa tapauksia sellaista hyötyä rikoksesta epäillylle, että hän on välttänyt rikosoikeudellisen rangaistuksen joko kokonaan tai saanut sen lievennettynä.