Rangaistuksen mittaaminen vakavissa väkivaltarikoksissa

Abstract

Tutkielma käsittelee rangaistuksen mittaamista vakavista väkivaltarikoksista. Vakaviksi väkivaltarikoksiksi on rajattu rikoslain 21 luvun 6 §:n törkeä pahoinpitely ja 21 luvun 1 §:n tapon yritys. Tarkoituksena on tutkia väkivaltarikosten rangaistuskäytäntöä ja selvittää, millä perusteilla niistä voidaan mitata sopiva rangaistus ja voidaanko törkeälle pahoinpitelylle ja tapon yritykselle määritellä tyypillistä ilmenemismuotoa.

Tutkielmassa on ensin esitetty perusteellisesti törkeän pahoinpitelyn ja tapon yrityksen tunnusmerkistöjen sisällöt. Tämän jälkeen on tuotu esille rangaistuksen mittaamista koskevat rikoslain säännökset ja esitetty niiden soveltamista vakavien väkivaltarikosten näkökulmasta. Tutkielman empiirinen osa tuo esille vakavien väkivaltarikosten rangaistuskäytäntöä. Se koostuu Rovaniemen hovioikeudessa 2007 jälkimmäisellä puoliskolla annetuista tuomioista, joiden rikosnimikkeenä on törkeä pahoinpitely sekä kaikista vuonna 2007 annetuista tuomioista, joissa rikosnimikkeenä on tapon yritys.

Rangaistuksen mittaamista vakavista väkivaltarikoksista vaikeuttaa niiden rangaistusasteikkojen laajuus. Rangaistuksen mittaamista helpottamaan ja rangaistuskäytännön yhtenäisyyden vaatimuksen toteuttamiseksi on luotu normaalirangaistusajattelun mukainen päätöksentekomalli. Mallin noudattaminen edellyttää tietoa rikoksen tyypillisestä ilmenemismuodosta. Rovaniemen hovioikeuden rangaistuskäytäntö osoittaa, että tyypillisesti väkivaltarikos tehdään tekovälinettä käyttäen. Törkeän pahoinpitelyn yhtenä tyyppitapauksena voidaan pitää tekoa, jossa tekijä aiheuttaa uhrille teräaseella pisto- tai viiltohaavoja, jotka eivät kuitenkaan ole syviä. Toisena törkeän pahoinpitelyn tyyppitapauksena voidaan pitää tekoa, jonka seurauksena uhrille aiheutuu hengenvaara. Tapon yrityksen osalta tyyppitapauksiksi esitetään teräaseella ja ampuma-aseella tehtyjä tekoja.

Empiirisen osion aineiston avulla on selvitetty, että Rovaniemen hovioikeuspiirin laatuhankkeen työryhmäraporttien suositukset toteutuvat melko hyvin Rovaniemen hovioikeuden oikeuskäytännössä.