Euroopan unionin puitepäätösten vaikutukset Suomen rikoslainsäädäntöön
Vieno, Hannu (2009)
There are no files associated with this item.
Vieno, Hannu
Lapin yliopisto
2009
openAccess
Tiivistelmä
Euroopan unionin neuvostossa tehtiin vuonna 2000 ensimmäinen kaikkia Euroopan unionin jäsenvaltioita koskeva puitepäätös. Puitepäätöksiä on kuvattu lainsäädäntökäskyiksi jäsenvaltioiden suuntaan. Jäsenvaltioiden on saatettava puitepäätöksissä määrätyt asiat kansallisen rikoslakinsa osaksi omalla lainsäädäntömenettelyllään. Vuoteen 2009 mennessä puitepäätöksiä on tehty pitkälti toista kymmentä rikosoikeuden alalta. Puitepäätöksillä on sanottu olevan kansallista lainsäädäntövaltaa kaventava vaikutus. Puitepäätöksiin on suhtauduttu pääsääntöisesti kriittisesti oikeustieteen tutkijoiden keskuudessa. Puitepäätöksillä on väitetty olevan myös rikosoikeutta ankaroittava vaikutus.
Tutkimuksen päätarkoituksena on ollut selvittää mitä vaikutuksia puitepäätöksillä on ollut rikosoikeuden yleisiin oppeihin, rangaistusjärjestelmään sekä rikosten tunnusmerkistöihin. Tutkimuksessa on pyritty selvittämään miten perinteisesti rikosoikeuden yleisiin oppeihin kuuluvien käsitteiden tai termien lisääntyminen on vaikuttanut rikoslakiin. Miten rangaistusasteikot ovat muuttuneet puitepäätösten myötä sekä mitä muutoksia rikostunnusmerkistöihin on tullut. Tutkimuksen päälähteinä ovat olleet puitepäätökset ja hallituksen esitykset. Puitepäätösten vaikutuksia rikoslainsäädäntöömme ei ole laajalti vielä tutkittu. Euroopan unionin vaikutuksia kansalliseen rikoslakiin on kuitenkin arvioitu suhteellisen paljon oikeustieteellisessä artikkelikirjallisuudessa, joita on käytetty tutkimuksen kolmantena lähteenä.
Tutkimuksen lopputuloksena on todettavissa, että puitepäätöksillä pyritään vaikuttamaan ensisijaisesti rajatylittävään, kansainväliseen ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Puitepäätöksillä on kuitenkin myös vaikutusta kotimaiseen rikollisuuteen. Puitepäätösten myötä tekojen rangaistavuus on laajentunut rikosten valmisteleviin toimenpiteisiin. Rangaistusasteikkojen kohdalla on havaittavissa ankaroitumista, mutta todennäköinen vaikutus konkreettisiin tuomioihin lienee vähäinen kotimaisessa rikollisuudessa.
Tutkimuksen päätarkoituksena on ollut selvittää mitä vaikutuksia puitepäätöksillä on ollut rikosoikeuden yleisiin oppeihin, rangaistusjärjestelmään sekä rikosten tunnusmerkistöihin. Tutkimuksessa on pyritty selvittämään miten perinteisesti rikosoikeuden yleisiin oppeihin kuuluvien käsitteiden tai termien lisääntyminen on vaikuttanut rikoslakiin. Miten rangaistusasteikot ovat muuttuneet puitepäätösten myötä sekä mitä muutoksia rikostunnusmerkistöihin on tullut. Tutkimuksen päälähteinä ovat olleet puitepäätökset ja hallituksen esitykset. Puitepäätösten vaikutuksia rikoslainsäädäntöömme ei ole laajalti vielä tutkittu. Euroopan unionin vaikutuksia kansalliseen rikoslakiin on kuitenkin arvioitu suhteellisen paljon oikeustieteellisessä artikkelikirjallisuudessa, joita on käytetty tutkimuksen kolmantena lähteenä.
Tutkimuksen lopputuloksena on todettavissa, että puitepäätöksillä pyritään vaikuttamaan ensisijaisesti rajatylittävään, kansainväliseen ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Puitepäätöksillä on kuitenkin myös vaikutusta kotimaiseen rikollisuuteen. Puitepäätösten myötä tekojen rangaistavuus on laajentunut rikosten valmisteleviin toimenpiteisiin. Rangaistusasteikkojen kohdalla on havaittavissa ankaroitumista, mutta todennäköinen vaikutus konkreettisiin tuomioihin lienee vähäinen kotimaisessa rikollisuudessa.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4417]