Rikollisuuden ja rikosoikeuden kansainvälistymisen vaikutukset syyttäjän toimintaan

Abstract

Syyttäjät toimivat nykypäivänä jatkuvasti monimutkaistuvassa ja kansainvälistyvässä toimintaympäristössä. Rikollisuuden kansainvälistyminen ja ulottuminen yli rajojen sekä kansainvälisen normiaineiston muuttuminen ja lisääntyminen näkyvät myös syyttäjän työssä. Tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä vaikutuksia rikollisuuden ja rikosoikeuden kansainvälistymisellä on syyttäjän toimintaan, ja hahmottaa niitä ongelmia ja haasteita, joita kansainvälistymiskehitys syyttäjäntoiminnalle aiheuttaa.

Tutkielmani aihe liittyy läheisesti kansainväliseen rikosoikeuteen ja rikosprosessioikeuteen sekä EU-oikeuteen. Työssä käydään läpi sitä kansainvälistyvää toimintaympäristöä, jossa syyttäjäkunta tänä päivänä toimii, sekä niitä kansainvälisiä yhteistyömuotoja ja -instrumentteja, joita syyttäjät työssään käyttävät. Tutkielma perustuu lähinnä oikeussäädöksiin ja -kirjallisuuteen sekä lainvalmisteluaineistoon. Mukana on myös syyttäjien haastatteluilla kerättyä aineistoa tutkielman keskeisistä aihepiireistä sekä muutama korkeimman oikeuden oikeustapaus, joita on hyödynnetty tutkielmassa soveltuvin kohdin. Tutkielman painopiste on EU-oikeudessa.

Tutkielman alussa käydään pääpiirteittäin läpi Suomen syyttäjälaitosta sekä syyttäjän asemaa ja tehtäviä. Sen jälkeen siirrytään tarkastelemaan rikollisuuden ja rikosoikeuden kansainvälistymistä. Tutkielma painottuu syyttäjän rooliin kansainvälistyvässä toimintaympäristössä ja niihin toimenpiteisiin, joita kansainvälisliitännäisten rikosjuttujen hoitaminen edellyttää. Lisäksi käydään tarkemmin läpi muutamaa EU-instrumenttia ja syyttäjän roolia niiden käytössä. Toinen painopiste on kansainvälisessä syyttäjäyhteistyössä. Tutkielman lopussa pohditaan syyttäjien ammattikunnan tulevaisuuden haasteita ja niitä keinoja, joilla haasteisiin voitaisiin vastata.

Syyttäjän rooli ja tehtävät ovat murroksessa. Syyttäjiltä vaaditaan monipuolista ammattitaitoa ja kielitaitoa sekä osallistumista kansainväliseen yhteistyöhön, jonka merkitys kasvaa entisestään. Samalla syyttäjän vastuu koko rikosprosessista kasvaa ja toimivaltaa lisätään. Etenkin EU-instrumenttien myötä syyttäjän asema on vahvistunut. Rutiinien ja ajan puute sekä resurssien riittämättömyys suhteessa kasvaviin juttumääriin voivat kuitenkin hankaloittaa toimintaa kansainvälisessä ympäristössä. Tulevaisuus näyttää, millaiseksi syyttäjän toimenkuva muotoutuu.