Lahja tai muu etu rikoslain 16 luvun 13 §:n lahjuksen antamissäännöksessä
Kankaanpää, Simo (2011)
There are no files associated with this item.
Kankaanpää, Simo
Lapin yliopisto
2011
openAccess
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on selvittää sitä, mitä tarkoitetaan lahjan tai muun edun käsitteillä lahjuksen antamista koskevassa rikoslain säännöksessä. Oikeusdogmaattisen tutkielman alussa on käsitelty korruption ja lahjonnan käsitteitä sekä lahjusrikossäännösten historiallista kehitystä. Tutkielmassa on esitelty erilaiset lahjusrikoksiksi luettavat rikokset, joiden esiintymislaajuutta on selvitetty tilastotietojen avulla. Pääpaino tutkielmassa on julkisen sektorin lahjusrikosten aktiivisessa tekomuodossa. Tällä tarkoitetaan nimenomaan virkamiehen lahjomista.
Tutkielman kannalta olennaisin käsite on lahjus, joka on ilmaistu rikoslaissa sanoilla lahja tai muu etu. Käsitteen sisältöä on selvitetty oikeuskäytännön, oikeuskirjallisuuden ja lainvalmisteluaineiston avulla. Tutkielmassa on pyritty selvittämään myös lahjuksen antamista koskevan rikoslain säännöksen muita tunnusmerkistötekijöitä kuten virkamiehen käsitettä ja annetuilta eduilta vaadittavaa yhteyttä virkamiehen palvelussuhteeseen. Olennaisina lahjuksen antamisen tunnusmerkistötekijöinä on arvioitu myös annetun lahjuksen tarkoitusta ja vaikutusta. Eli sitä, mihin annetulla edulla on pyritty tai miten se on vaikuttanut.
Tutkielmassa on käsitelty myös kansainvälisten sopimusten vaikutusta Suomen lahjusrikoslainsäädäntöön. Merkittävimmät tällaiset sitoumukset on tehty OECD:n, Euroopan neuvoston ja YK:n piirissä. Tutkielmasta ilmenee, että näiden sitoumusten määrä ja vaikutus on huomattava.
Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että lahjalla tai muulla edulla tarkoitetaan rikoslain 16 luvun 13 §:ssä sellaista oikeudetonta etua, joka vaarantaa viranomaistoiminnan puolueettomuutta ja tätä puolueettomuutta kohtaan tunnettavaa yleistä luottamusta. Kysymys on siitä, miltä tietty toiminta näyttää ulospäin ja minkälainen vaikutus sillä yleensä on. Edun oikeudettomuutta on arvioitu oikeuskäytännössä esimerkiksi sellaisten käsitteiden kautta kuin edun tavanomaisuus ja kohtuullisuus sekä kiitollisuudenvelkaan saattaminen. Joissain tapauksissa edun oikeuttavina tekijöinä on mainittu yleisen edun edistäminen, ystävyys ja pr-toiminta.
Tutkielman kannalta olennaisin käsite on lahjus, joka on ilmaistu rikoslaissa sanoilla lahja tai muu etu. Käsitteen sisältöä on selvitetty oikeuskäytännön, oikeuskirjallisuuden ja lainvalmisteluaineiston avulla. Tutkielmassa on pyritty selvittämään myös lahjuksen antamista koskevan rikoslain säännöksen muita tunnusmerkistötekijöitä kuten virkamiehen käsitettä ja annetuilta eduilta vaadittavaa yhteyttä virkamiehen palvelussuhteeseen. Olennaisina lahjuksen antamisen tunnusmerkistötekijöinä on arvioitu myös annetun lahjuksen tarkoitusta ja vaikutusta. Eli sitä, mihin annetulla edulla on pyritty tai miten se on vaikuttanut.
Tutkielmassa on käsitelty myös kansainvälisten sopimusten vaikutusta Suomen lahjusrikoslainsäädäntöön. Merkittävimmät tällaiset sitoumukset on tehty OECD:n, Euroopan neuvoston ja YK:n piirissä. Tutkielmasta ilmenee, että näiden sitoumusten määrä ja vaikutus on huomattava.
Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että lahjalla tai muulla edulla tarkoitetaan rikoslain 16 luvun 13 §:ssä sellaista oikeudetonta etua, joka vaarantaa viranomaistoiminnan puolueettomuutta ja tätä puolueettomuutta kohtaan tunnettavaa yleistä luottamusta. Kysymys on siitä, miltä tietty toiminta näyttää ulospäin ja minkälainen vaikutus sillä yleensä on. Edun oikeudettomuutta on arvioitu oikeuskäytännössä esimerkiksi sellaisten käsitteiden kautta kuin edun tavanomaisuus ja kohtuullisuus sekä kiitollisuudenvelkaan saattaminen. Joissain tapauksissa edun oikeuttavina tekijöinä on mainittu yleisen edun edistäminen, ystävyys ja pr-toiminta.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4513]