Rikosasioiden kirjallinen menettely : merkittävä osa nykyaikaista rikosprosessia

Abstract

Tutkimuksen aiheena on rikosasioiden kirjallinen menettely, joka tuli Suomessa voimaan 1.10.2006. Kirjallinen menettely tarkoittaa, että käräjäoikeus ratkaisee rikosasian kirjallisen materiaalin pohjalta ilman suullista pääkäsittelyä. Menettely tarjoaa nopeutetun ja summaarisen tavan ratkaista yksinkertaisia, tunnustettuja ja näytöltään selviä rikosasioita. Menettelystä säädetään oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (ROL) 5 a luvussa.

Tavoitteena kirjallisen menettelyn käyttöönotolla oli vähentää suullisesta käsittelystä aiheutuvia haittoja sekä lisätä prosessin joustavuutta vaativuudeltaan erilaisissa rikosasioissa. Lain valmisteluvaiheessa kirjallinen menettely tarkoitettiin poikkeukseksi pääsäännöstä ja sen käyttöedellytykset rajattiin tarkasti lainsäädännöllä. Vuonna 2012 koko maassa ratkaistiin 33,4 prosenttia rikosasioista kirjallisen materiaalin pohjalta. Menettelystä on tullut tärkeä osa suomalaista rikosprosessia.

Tutkimuksessa esitellään kirjallisen menettelyn käyttöönottoon johtanutta lainvalmistelua sekä menettelyn avulla tavoiteltuja hyötyjä. Työssä tarkastellaan ROL 5 a luvussa säädettyjä edellytyksiä menettelyn käytölle sekä tarkastellaan lähemmin tunnustusvaatimuksen osa-alueita sekä pääkäsittelyn tarpeettomuutta suhteessa syytteen hylkäämiseen. Huomiota kiinnitetään tunnustuksen vaikutukseen ja suunnitteilla olevaan plea bargain –järjestelmään. Menettelyn käyttöä tutkitaan myös tilastojen näkökulmasta ja vertailuun on otettu Espoon, Helsingin ja Vantaan käräjäoikeudet. Lopuksi tutkitaan rikosprosessin yleisiä tavoitteita ja vaatimuksia suhteessa kirjallisen menettelyn käyttöön. Lisäksi huomioidaan menettelyä kohtaan esitetty kritiikki sekä aiheesta löydettävät oikeustapaukset. Johtopäätöksissä pohditaan menettelyn onnistuneisuutta, tunnustuksen vaikutusta sekä syytteen hylkäämistä kirjallisessa menettelyssä. Tutkimuksen lopuksi pohditaan, onko menettely edelleen poikkeus pääsäännöstä ja miten tulisi suhtautua menettelyä kohtaan esitettyyn kritiikkiin ja ehdotettuun vaihtoehtoiseen menettelyyn.