Lapsiin ja nuoriin kohdistuvan perheväkivallan oikeudellinen arviointi ja sukupuolittunut kohdentuminen
Hyötylä, Mari (2011)
There are no files associated with this item.
Hyötylä, Mari
Lapin yliopisto
2011
openAccess
Tiivistelmä
Tutkimuksella pyrittiin selvittämään, millaista väkivaltaa vanhemmat tekevät lapsillensa ja miten se kategorisoidaan rikoslain mukaan. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös pohtia oikeuskäytännön avulla, miten rikoslain pahoinpitelytunnusmerkistöt soveltuvat käytännössä lapsiin kohdistuvien väkivallantekojen arviointiin. Tutkimus keskittyi selventämään myös kurittamisväkivallan eli niin sanotun kasvatuksellisessa tarkoituksessa toteutetun väkivallan juridista ongelmallisuutta. Kiinnostuksen kohteena oli lisäksi se, miten perheväkivallan ilmeneminen ja vakavuus jakautuvat lapsen ja vanhemman sukupuolen mukaan.
Tutkimuksessa keskeinen merkitys oli lainsäädännön, etenkin rikoslain, sisällön selvittämisellä. Varsinaisen lakitekstin lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin lakien esitöitä ja oikeuskäytäntöä. Tutkielmassa perehdyttiin myös erilaisiin kvantitatiivisiin ja kvalitatiivisiin tutkimuksiin, joita lapsiin kohdistuvasta väkivallasta on tehty. Tutkimukseen sisältyi lisäksi oikeusvertaileva luku, jossa käsiteltiin lapsiin kohdistuvaa perheväkivaltaa Ruotsissa.
Tutkimuksessa havaittiin, että vanhemmat kohdistavat väkivaltaa enemmän tyttöihin kuin poikiin. Taustalla vaikuttavat traditionaaliset sukupuoliroolit, joiden mukaan tyttöjen on oltava kilttejä ja rauhallisia, kun taas poikien ”annetaan olla poikia”. Miehet suhtautuvat kurittamisväkivaltaan myönteisemmin kuin naiset, mutta kuitenkin naiset ovat useammin tekijöinä lapsiin kohdistuvissa väkivallanteoissa.
Käytettyjen tutkimusten mukaan lapsiin kohdistuvat – joskin ainakin aikuisiin kohdistuvina lievinä pidettävät – väkivallanteot ovat edelleen yleisiä, vaikka kuritusvalta on nimenomaisesti poistettu jo noin 30 vuotta sitten. Muun muassa lapsen korostunut puolustuskyvyttömyys ja lapselle väkivallasta aiheutuvat seuraukset edellyttäisivät, että lievää pahoinpitelyä koskevaan säännökseen lisättäisiin rajoitus ”tätä säännöstä ei sovelleta alle 18-vuotiaaseen kohdistuneeseen pahoinpitelyyn, jossa tekijänä on alaikäisen huoltaja tai muu vastaavassa asemassa oleva henkilö”.
Tutkimuksessa keskeinen merkitys oli lainsäädännön, etenkin rikoslain, sisällön selvittämisellä. Varsinaisen lakitekstin lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin lakien esitöitä ja oikeuskäytäntöä. Tutkielmassa perehdyttiin myös erilaisiin kvantitatiivisiin ja kvalitatiivisiin tutkimuksiin, joita lapsiin kohdistuvasta väkivallasta on tehty. Tutkimukseen sisältyi lisäksi oikeusvertaileva luku, jossa käsiteltiin lapsiin kohdistuvaa perheväkivaltaa Ruotsissa.
Tutkimuksessa havaittiin, että vanhemmat kohdistavat väkivaltaa enemmän tyttöihin kuin poikiin. Taustalla vaikuttavat traditionaaliset sukupuoliroolit, joiden mukaan tyttöjen on oltava kilttejä ja rauhallisia, kun taas poikien ”annetaan olla poikia”. Miehet suhtautuvat kurittamisväkivaltaan myönteisemmin kuin naiset, mutta kuitenkin naiset ovat useammin tekijöinä lapsiin kohdistuvissa väkivallanteoissa.
Käytettyjen tutkimusten mukaan lapsiin kohdistuvat – joskin ainakin aikuisiin kohdistuvina lievinä pidettävät – väkivallanteot ovat edelleen yleisiä, vaikka kuritusvalta on nimenomaisesti poistettu jo noin 30 vuotta sitten. Muun muassa lapsen korostunut puolustuskyvyttömyys ja lapselle väkivallasta aiheutuvat seuraukset edellyttäisivät, että lievää pahoinpitelyä koskevaan säännökseen lisättäisiin rajoitus ”tätä säännöstä ei sovelleta alle 18-vuotiaaseen kohdistuneeseen pahoinpitelyyn, jossa tekijänä on alaikäisen huoltaja tai muu vastaavassa asemassa oleva henkilö”.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4472]