Rangaistuksen määrääminen rangaistusmääräys- ja rikesakkomenettelyssä

Abstract

Tutkielman kohteena on ollut selvittää rangaistusmääräys- ja rikesakkomenettelyn historiaa ja nykytilaa sekä sitä, miten rangaistus määrätään kyseisissä menettelyissä. Yhtäältä tutkielmassa selvitetään sitä, miten kyseisissä menettelyissä haetaan muutosta sekä sitä, millaisia muutoksia menettelyihin on tulossa lähivuosina.

Sakkorangaistus on alkujaan ollut sukujen välinen sovintomenettely, josta ajan mittaan kehittyi keskushallinnon käyttämä rangaistusmenetelmä. Aluksi sakot olivat kiinteäsummaisia, mutta vuonna 1921 siirryttiin päiväsakkojärjestelmään. Vuonna 1931 säädettiin ensimmäinen laki rangaistusmääräyksestä, jolla voitiin käsitellä vähäisemmät rikkomukset. Lain perusratkaisut ovat nähtävissä vielä nykyäänkin voimassa olevassa laissa rangaistusmääräysmenettelystä, vaikka lakia muutettiin ajan mittaan useita kertoja.

Nykyään rangaistusmääräysmenettely on summaarinen prosessilaji, joka jakaantuu kahteen vaiheeseen eli rangaistusvaatimuksen antamiseen ja rangaistusmääräyksen antamiseen. Rangaistusvaatimuksen antaa poliisi tai muu valvontaa suorittava virkamies, kun taas rangaistusmääräyksen antaa nykyisin syyttäjä. Rangaistusvaatimusta voi vastustaa ja näin saattaa se tuomioistuimen käsiteltäväksi. Rangaistusmääräykseen ei voi hakea muutosta varsinaisin muutoksenhakukeinoin.

Rangaistusmääräysmenettelyssä noudatetaan yleisiä rangaistuksen määräämisen periaatteita ja rangaistuksen mittaamisen osalta menettelyä ohjailee voimakkaasti sisäministeriön laatima sakkokäsikirja. Käsikirjalla on voimakas rangaistuskäytäntöä yhtenäistävä vaikutus.

Rikesakkomenettely säädettiin vuonna 1983 käytettäväksi rangaistuksena vähäisissä rikkomuksissa, joista poliisimiehen antama huomautus on liian lievä ja päiväsakkorangaistus taas liian ankara rangaistus. Rikesakon määrää poliisi tai muu valvontaa suorittava virkamies. Rikesakkoa voi vastustaa tekopaikan alioikeuteen, mutta sen päätöksestä ei voi valittaa eteenpäin. Syyttäjä ei osallistu rikesakon määräämiseen, mutta esittää tarvittaessa rangaistusvaatimuksen tuomioistuimessa, jos rikesakkoa on sinne vastustettu.

Rikesakko- ja rangaistusmääräysmenettely tullaan tulevaisuudessa yhdistämään lailla sakon- ja rikesakon määräämisestä, jolla samalla kumotaan lait rikesakkomenettelystä ja rangaistusmääräysmenettelystä. Yhtenäistämällä rikesakko ja rangaistusmääräysmenettelyt yhtenäistetään samalla niiden muutoksenhakumenettelyt. Samalla poliisille annetaan oikeus määrätä myös päiväsakkorangaistuksia aina 20 päiväsakkoon asti ja syyttäjälle sekä tuomioistuimelle annetaan mahdollisuus määrätä rikosasiassa rangaistukseksi myös rikesakko. Sakkolain mukaiseen menettelyyn edellytetään myös epäillyn suostumusta asianomistajan suostumuksen lisäksi.