Kirjanpitorikos - ja myös kokonaisuutena arvostellen törkeä : tutkielma törkeän kirjanpitorikoksen kokonaisarvostelusta oikeuskäytännön valossa

Abstract

Tutkimuksessa on selvitetty laadullisen tutkimusotteen menetelmin ja empiiristä oikeustapausaineistoa hyödyntäen kirjanpitorikosten teonkuvauksissa ilmeneviä tosiseikastoja, joiden perusteella törkeän tekomuodon kokonaisarvostelulauseke on täyttynyt tai jäänyt täyttymättä. Lausekkeen soveltamiskäytäntö näyttäisi oikeuskäytännössä mahdollistavan olosuhteiltaan vastaavissa tilanteissa törkeän tekomuodon syyksilukemisen, toisaalta kokonaisarvostelulausekkeen täyttymättä jäämisen.

Vahvojen ja useiden kvalifiointiperusteiden ilmetessä kokonaisarvostelulausekkeen täyttyminen johdetaan niistä suoraan. Tutkimuksessa nousi kuitenkin esiin tapauksia, jotka aiheuttavat tulkintatilanteita. Voidaan puhua rajankäyntitapauksista, joissa suoritetaan punnintaa kvalifiointia puoltavien ja toisaalta sitä vastaan puhuvien lieventävien seikkojen välillä. Tällaisina tulkintaa aiheuttavina tilanteina voidaan mainita tositeaineiston säilyttämisen merkitys, omaisuuserien arvostamiseen liittyvä virheellisten tietojen esittäminen tilinpäätöksessä sekä ilmenneiden erityisten vastaseikkojen arvioiminen.

Törkeän tekomuodon syyksilukevassa tapauksessa tekijään kohdistettava moitearvostelu on mahdollista huomioida rangaistuksen mittaamisessa, mutta sen ei tulisi olla määräävässä asemassa teon tunnusmerkistön mukaisuutta ratkaistaessa. Rikostunnusmerkistön täyttymistä ja toisaalta tekijän menettelyyn kohdistettavaa moitearvostelua ei tulisi sekoittaa liiaksi toisiinsa. Yhdenmukaisen tulkintakäytännön vakiintumista on omiaan edistämään kaikkien rikoksen tunnusmerkistötekijöiden ─ kokonaisarvostelulauseke mukaan lukien ─ selkeä ja mahdollisimman yhdenmukainen määrittely.