Lapsi perheväkivallan uhrina

Abstract

Tutkielmassani käsittelen lapsiin kohdistuvaa perheväkivaltaa ja erityisesti naisten osuutta väkivallan tekijänä. Aineistona käytin erilaisia lapsille ja nuorille tehtyjä haastattelututkimuksia, joissa selvitettiin heidän väkivaltakokemuksiaan. Lopuksi perehdyin siihen, mitä erityispiirteitä itse rikosprosessiin sisältyy silloin, kun asianomistajana on lapsi.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa väkivaltaa on monenlaista. Lapsen ruumiillinen kuritus on ollut kiellettyä jo vuodesta 1984. Tästä huolimatta sitä käytetään edelleen ja etenkin lievään pahoinpitelyyn syyllistyy useammin nainen kuin mies. Vakavaan väkivaltaan miehet kuitenkin syyllistyvät naisia useammin. Tytöt kokivat enemmän nimenomaan äitiensä tekemää väkivaltaa. Parisuhdeväkivallan osalta tekijöinä oli lasten ja nuorten kokemusten mukaan kumpikin vanhemmista. Väkivaltaongelma koskettaa usein koko perhettä.

Lapsen ollessa rikosprosessin osallisena, on lapsen suojaaminen ensiarvoisen tärkeää. Tämä on huomioitu myös lainsäädännössä. Ongelmia tuottaa eniten väkivallan havaitseminen ja näytön saaminen. Omia haasteita esiintyy myös viranomaisten välisessä yhteistyössä ja sen toteutumisessa siten, että lapsen etu saadaan toteutettua mahdollisimman hyvin.