Koulukiusaamisen kriminalisointi

Abstract

Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, onko olemassa edellytyksiä koulukiusaamisen kriminalisoinnille omana tunnusmerkistönään sen sijaan, että sitä käsiteltäisiin jatkossakin nykyisten tunnusmerkistöjen alla. Vastauksen saamiseksi tarkasteltiin koulukiusaamista koskevaa oikeuskäytäntöä, punnittiin koulukiusaamista kriminalisointiteoriasta käsin sekä toteutettiin kyselytutkimus peruskoulun 9- luokkalaisille kymmenessä eri puolella Suomea olevassa koulussa. Kyselytutkimuksen painopiste oli mahdollisen kriminalisoinnin tehokkuuden selvittämisessä ja siihen vastasi yhteensä 785 oppilasta.

Oikeuskäytännön tarkastelu osoitti, että nykyisillä tunnusmerkistöillä pystytään vastaamaan ainoastaan koulukiusaamisen osatekoihin, jolloin ei voida huomioida sitä tekokokonaisuutta, josta koulukiusaamisessa pohjimmiltaan on kyse. Mikäli koulukiusaaminen kriminalisoitaisiin, lähtökohdaksi tunnusmerkistön muotoilulle tulisi ottaa koulukiusaamisen määritelmä. Tästä seuraa, että koulukiusaamisesta muodostuisi kvalifioitu tekomuoto suhteessa useisiin nykyisiin tunnusmerkistöihin. Kriminalisoinnin tulisi kohdistua asiantilaan, jossa kiusattuun kohdistetaan toistuvasti ja ennalta arvaamattomasti vahingoittavia tekoja niin, että kiusattu joutuu elämään jatkuvan pelon ja uhkan alaisena.

Aiheen punninta kriminalisointiteoriasta käsin osoitti, että koulukiusaaminen läpäisee kaikki muut kriminalisoinnin edellytykset, mutta ultima ratio-periaatteen läpäisy jää kiinni siitä, arvioidaanko KiVa Koulu-ohjelma riittäväksi keinoksi torjua koulukiusaamista vai katsotaanko sen rinnalle tarvittavan rikosoikeutta. Kyselytutkimuksen perusteella kriminalisointi olisi tehokas. Tämä näkyisi etenkin yleispreventiona, lisääntyvänä koulukiusaamisen ilmitulona sekä oppilaiden turvallisuudentunteen lisääntymisenä.

Saavutettu johtopäätös on, että koulukiusaamisen kriminalisoinnille on olemassa kriminalisointiteorian määrittelemät edellytykset. Koulukiusaaminen läpäisee ultima ratio-periaatetta lukuun ottamatta kaikki kriminalisointiteorian vaatimukset ja ultima ratio-periaatteenkin kohdalla kyse on lähinnä tulkintakysymyksestä. Huomioiden nykylainsäädännön kyvyttömyyden vastata koulukiusaamiseen tekokokonaisuutena, koulukiusaamisen kriminalisoimisesta tulisi tehdä laajempi selvitystyö mahdollista lainsäädäntömuutosta ajatellen.