Teollisoikeuden loukkaukset : oikeussuojan haasteet yritystoiminnan kannalta

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan teollisoikeuden loukkausta erityisesti oikeussuojan saamiseen liittyvien haasteiden näkökulmasta yritystoiminnan kannalta. Lähestymistapa on pääasiassa oikeusdogmaattinen. Tutkielman näkökulmassa yhdistyvät rikosoikeudellinen ja siviilioikeudellinen käsittely. Teollisoikeuden loukkausta voidaan käsitteenä hahmottaa teollisoikeusrikoksen, -rikkomuksen ja tuottamuksellisen loukkauksen kautta, jossa merkitystä saa erityisesti teollisoikeusrikoksen rikosoikeudellinen analyysi. Toisaalta teollisoikeuden loukkausta sisällöllisesti voidaan tarkastella teollisoikeudellisten erityislakien mukaan, joilloin näkökulma on hyvin siviilioikeudellinen. Myös seuraamusjärjestelmän tarkastelussa yhdistyvät sekä rikos- että siviilioikeudellinen aines toisaalta rangaistusluonteisten seuraamusten (sakko ja vankeus) ja toisaalta siviiliperusteisten seuraamusten (kielto, hyvitys ja vahingonkorvaus) kautta. Lisäksi lopussa tuodaan esille oikeussuojan saamisen kannalta relevantteja prosessilajin valintaan vaikuttavia seikkoja.

Teollisoikeuksien taloudellinen arvo ja merkitys yrityksille on kiistaton. Kansainvälisesti teollisoikeuksiin kiinnittyy paljon huomiota esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Suomessa on kattava teollisoikeudellinen sääntelyjärjestelmä, joka tosin kärsii huomattavasta monimutkaisuudesta. Tämä järjestelmän monimutkaisuus on loukkaustapauksissa lähtökohtainen ongelma oikeudenhaltijoiden kannalta.

Tutkielman keskeisten havaintojen mukaan oikeussuojan saamiseen teollisoikeuden loukkauksessa liittyviä haasteita ovat teollisoikeuden loukkauksen sisällöllisen määrittelyn haasteellisuus, vahingonkorvauksen ja teollisoikeusrikoksen tunnusmerkistön osalta aiheutuneen vahingon määrän ja merkittävyyden osoittamiseen liittyvät ongelmat ja kantajalle aiheutuvat taloudelliset riskit väliaikaisesta kiellosta ja oikeudenkäynnin kustannuksista. Huomattavan ongelman muodostaakin näiden haasteiden yhteisvaikutuksesta seuraava epävarmuus prosessin kannattavuudesta yksittäisen yrityksen kannalta.